Hyppää pääsisältöön

Olympiaboikotit

Maailman nuoriso ei aina ole päässyt mittelemään voimiaan valtiorajoista välittämättä. Ensimmäisen kerran maailmanpolitiikka ja urheilupolitiikka löivät näkyvästi kättä Meksikon kisojen alla vuonna 1968.

Jo aiemmin oli olympialaiset nähty hyvänä painostuskeinona.

Vuonna 1948 Romania ja Bulgaria olivat jättäytyneet Lontoon kisoista viisumisyistä.

Vuonna 1956 useat länsimaat olivat harkinneet Melbournen kisojen boikotoimista vastalauseena Unkarin kansannousun kukistaneelle Neuvostoliitolle.

Meksikon kisojen boikottiuhan syynä oli KOK:n päätös hyväksyä Etelä-Afrikka takaisin olympialiikkeeseen.

40 maata uhkasi jäädä kisoista pois, ellei KOK peru päätöstään. Komitea otti painostuksen vakavasti ja rotusortoa harjoittava Etelä-Afrikka pidettiin edelleen kisojen ulkopuolella.

Ensimmäinen toteutunut suurboikotti nähtiin Montrealissa 1976. Tuolloin 30 Afrikan maata vetäytyi kisoista protestina Uudelle-Seelannille, joka oli pelannut rugbymaaotteluita Etelä-Afrikan kanssa.

Seuraavat kaksi kisaa jäivät kylmän sodan jalkoihin. USA:n väistyvän presidentti Carterin aloitteesta kaikkiaan 47 länsimaata jäi pois Moskovan kisoista 1980. Virallisena syynä oli Neuvostoliiton Afganistanissa käymä sota.

Los Angelesissa 1984 itäblokin vastaboikotti ei tullut yllätyksenä. Viralliseksi syyksi 14 maan poisjäämiseen ilmoitettiin Los Angelesin heikko turvallisuustilanne sekä USA:n harjoittama neuvostovastainen propaganda.

Viimeiset kylmän sodan rippeet näkyivät 1988 Soulissa. Kisoista jäi pois seitsemän maata, joista tärkeimmät olivat Pohjois-Korea, Kuuba ja Etiopia.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto