Hyppää pääsisältöön

Olympiaboikotit

Maailman nuoriso ei aina ole päässyt mittelemään voimiaan valtiorajoista välittämättä. Ensimmäisen kerran maailmanpolitiikka ja urheilupolitiikka löivät näkyvästi kättä Meksikon kisojen alla vuonna 1968.

Jo aiemmin oli olympialaiset nähty hyvänä painostuskeinona.

Vuonna 1948 Romania ja Bulgaria olivat jättäytyneet Lontoon kisoista viisumisyistä.

Vuonna 1956 useat länsimaat olivat harkinneet Melbournen kisojen boikotoimista vastalauseena Unkarin kansannousun kukistaneelle Neuvostoliitolle.

Meksikon kisojen boikottiuhan syynä oli KOK:n päätös hyväksyä Etelä-Afrikka takaisin olympialiikkeeseen.

40 maata uhkasi jäädä kisoista pois, ellei KOK peru päätöstään. Komitea otti painostuksen vakavasti ja rotusortoa harjoittava Etelä-Afrikka pidettiin edelleen kisojen ulkopuolella.

Ensimmäinen toteutunut suurboikotti nähtiin Montrealissa 1976. Tuolloin 30 Afrikan maata vetäytyi kisoista protestina Uudelle-Seelannille, joka oli pelannut rugbymaaotteluita Etelä-Afrikan kanssa.

Seuraavat kaksi kisaa jäivät kylmän sodan jalkoihin. USA:n väistyvän presidentti Carterin aloitteesta kaikkiaan 47 länsimaata jäi pois Moskovan kisoista 1980. Virallisena syynä oli Neuvostoliiton Afganistanissa käymä sota.

Los Angelesissa 1984 itäblokin vastaboikotti ei tullut yllätyksenä. Viralliseksi syyksi 14 maan poisjäämiseen ilmoitettiin Los Angelesin heikko turvallisuustilanne sekä USA:n harjoittama neuvostovastainen propaganda.

Viimeiset kylmän sodan rippeet näkyivät 1988 Soulissa. Kisoista jäi pois seitsemän maata, joista tärkeimmät olivat Pohjois-Korea, Kuuba ja Etiopia.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto