Hyppää pääsisältöön

Olympiaboikotit

Maailman nuoriso ei aina ole päässyt mittelemään voimiaan valtiorajoista välittämättä. Ensimmäisen kerran maailmanpolitiikka ja urheilupolitiikka löivät näkyvästi kättä Meksikon kisojen alla vuonna 1968.

Jo aiemmin oli olympialaiset nähty hyvänä painostuskeinona.

Vuonna 1948 Romania ja Bulgaria olivat jättäytyneet Lontoon kisoista viisumisyistä.

Vuonna 1956 useat länsimaat olivat harkinneet Melbournen kisojen boikotoimista vastalauseena Unkarin kansannousun kukistaneelle Neuvostoliitolle.

Meksikon kisojen boikottiuhan syynä oli KOK:n päätös hyväksyä Etelä-Afrikka takaisin olympialiikkeeseen.

40 maata uhkasi jäädä kisoista pois, ellei KOK peru päätöstään. Komitea otti painostuksen vakavasti ja rotusortoa harjoittava Etelä-Afrikka pidettiin edelleen kisojen ulkopuolella.

Ensimmäinen toteutunut suurboikotti nähtiin Montrealissa 1976. Tuolloin 30 Afrikan maata vetäytyi kisoista protestina Uudelle-Seelannille, joka oli pelannut rugbymaaotteluita Etelä-Afrikan kanssa.

Seuraavat kaksi kisaa jäivät kylmän sodan jalkoihin. USA:n väistyvän presidentti Carterin aloitteesta kaikkiaan 47 länsimaata jäi pois Moskovan kisoista 1980. Virallisena syynä oli Neuvostoliiton Afganistanissa käymä sota.

Los Angelesissa 1984 itäblokin vastaboikotti ei tullut yllätyksenä. Viralliseksi syyksi 14 maan poisjäämiseen ilmoitettiin Los Angelesin heikko turvallisuustilanne sekä USA:n harjoittama neuvostovastainen propaganda.

Viimeiset kylmän sodan rippeet näkyivät 1988 Soulissa. Kisoista jäi pois seitsemän maata, joista tärkeimmät olivat Pohjois-Korea, Kuuba ja Etiopia.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto