Hyppää pääsisältöön

Berliinin muuri oli idän ja lännen synkeä rajalinja

Potsdamer Platz i Berlin under Berlinmurens tid
Berliinin Potsdamer Platz kaupungin kahtiajaon aikana. Potsdamer Platz i Berlin under Berlinmurens tid Berliini,Berliinin muuri,Potsdamer Platz

Vuonna 1961 rakennettu Berliinin muuri symboloi 28 vuoden ajan Saksan ja koko Euroopan kahtiajakoa. Kylmän sodan tunnetuin ja konkreettisin monumentti murtui syksyllä 1989 sosialistisen järjestelmän alkavan romahduksen myötä.

Saksa oli maailmansodan päättyessä jaettu neljään miehitysvyöhykkeeseen. Kun läntisten voittajavaltojen vyöhykkeet vuonna 1949 yhdistettiin Saksan liittotasavallaksi, pystytettiin Neuvostoliiton vyöhykkeelle vastaiskuna sosialistijohtoinen Saksan demokraattinen tasavalta eli DDR.

Berliini pysyi Saksan jaon jälkeen edelleen neljän vallan hallussa eri sektoreihin jaettuna. Liittotasavallan voimakas talouskasvu imi itäpuolelta parhaassa työiässä olevaa työvoimaa. Monet koulutetut itäberliiniläiset ja muualla asuvat DDR:n asukkaat käyttivät Berliinin miehitysvyöhykkeiden rajaa siirtyäkseen liittotasavaltaan.

Ennen muurin rakentamista länteen ehti muuttaa vajaat kolme miljoonaa henkeä. Vapaan liikkuvuuden oloissa myös DDR:n valuutta heikentyi entisestään länsipuolella käytetyn D-markan rinnalla, Yrjö Länsipuro huomauttaa myöhemmässä reportaasissaan.

Muuri keskelle katua

1950-luvun lopulla Neuvostoliitto alkoi voimakkaasti vaatia kaikkien miehitysvaltojen poistumista Berliinistä. Lännen näkökulmasta tämä olisi merkinnyt kaupungin jäämistä keskelle sosialistista Itä-Saksaa. Kiista kärjistyi vuonna 1961 Berliinin kriisiksi, jossa väikkyi jo ydinsodan uhkakin.

Kriisi huipentui elokuun 13. päivän vastaisena yönä 1961, jolloin DDR:n rajajoukot sulkivat rajan Itä- ja Länsi-Berliinin välillä piikkilankaestein. Myöhemmin rajalle kohosi betonimuuri ja teräsverkkoaita. Tarkoituksena oli nimenomaan estää itäsaksalaisten pääsy rajan yli ja edemmäs länteen, ei päinvastoin, todettiin ensimmäisissä suomalaisarvioissa.

Keskelle berliiniläiskatua pystytetty muuri kuvasi hyvin lännen ja idän suhteita. Muuri nosti kynnystä paeta Länsi-Berliiniin, mutta monet onnistuivat edelleen siirtymään rajan yli. 2000-luvulla saksalainen ZZF-tutkimuskeskus on laskenut, että ylitysyrityksissä sai surmansa lainakin 138 ihmistä.

"Suojavalli vihamielistä ideologiaa vastaan"

Viisikymmenluvulla Saksan kysymystä kuumensi entisestään liittotasavallan liittyminen Natoon vuonna 1955. Välittömänä seurauksena oli Itä-Euroopan maiden muodostaman Varsovan sotilasliiton perustaminen muutamaa päivää myöhemmin. Moskovassa Länsi-Saksan aseistaminen nähtiin osoitukseksi lännen sotavalmisteluista Neuvostoliittoa vastaan ja tueksi saksalaiselle revanssihengelle.

Liittotasavallan talouden kasvaessa vauhdilla Itä-Saksa jäi polkemaan paikallaan. Muuttoliikettä DDR:stä länteen kiihdyttivät taloudellisten houkuttimien lisäksi vuoden 1953 kansannousun epäonnistuminen ja sen jälkeiset toisinajattelevien vainot.

Länsivyöhykkeillä oli otettu jo ennen liittotasavallan perustamista käyttöön oma D-markka, joka vahvistui nopeasti reaaliarvoltaan moninkertaiseksi DDR:n käyttämään markkaan nähden. Vapaa rajanylitys mahdollisti mustan pörssin markkinoiden syntymisen tavarapulasta kärsivälle itäsektorille.

Elokuussa 1961 rakennettu muuri selitettiin suojavalliksi vihamielistä ideologiaa vastaan. Sen oli virallisen kannan mukaan määrä torjua Länsi-Berliinistä tapahtuva vakoilu ja aatteellinen myyräntyö. Uskottavampi pääsyy on kuitenkin ollut pyrkimys estää DDR:n talouden välitön romahtaminen.

Muuria ei rakennettu Neuvostoliiton vaan DDR:n johtajan Walter Ulbrichtin vaatimuksesta. Toteutuksesta vastasi silloinen politbyroon jäsen Erich Honecker, josta myöhemmin tuli valtion päämies.

Muuri ei ainoastaan jakanut Berliiniä kahtia vaan ympäröi kaupungin koko läntisen osan, jotta liikenne muualta Itä-Saksasta Länsi-Berliiniin estettäisiin. Tutkija Seppo Hentilän mukaan ennen rajan sulkemista 50 000 ihmistä oli käynyt päivittäin töissä länsipuolella. Muuri katkaisi kadut, rataliikenteen, puhelinlinjat, yhteydenpidon ystäviin ja sukulaisiin.

Yhteensä rakennelma käsitti 155 kilometriä teräsverkkoaitaa ja betonimuuria. Sen yli tehtiin viitisen tuhatta onnistunutta pakoa. Muurin ylittäjistä noin kymmenesosa oli DDR:n rajasotilaita.

Muurin rakentaminen nostatti lännessä voimakkaita protesteja. Jännitystila huipentui lokakuussa 1961 siihen, että amerikkalaiset ja neuvostopanssarit seisoivat rajalla tykit suunnattuina toisiinsa. Muuri sai kuitenkin jäädä paikalleen, sillä se oli kuitenkin sotaa parempi vaihtoehto. Käytännössä se vakiinnutti Saksan sodanjälkeisen status quon aina 1980-luvun loppuun asti.

Kansannousu mursi muurin 1989

Syksy 1989 oli DDR:ssä levoton. Maassa osoitettiin laajasti mieltä hallitusta vastaan ja kymmenettuhannet ihmiset onnistuivat pakenemaan liittotasavallan puolelle. Arvioitiin, että lähtöhaluja oli kaikkiaan miljoonalla itäsaksalaisella.

Maan johtaja Erich Honecker erosi virastaan 18. lokakuuta. Uusi hallitus päätti lievittää matkustusrajoituksia. Tieto rajoitusten purkamisesta tuli julki ennakoimattomasti: sen kertoja Günter Schabowski ei tiennyt päätöksen yksityiskohtia ja luki sen vahingossa suorassa tv-lähetyksessä. "Keskuskomitea on päättänyt avata rajanylityspaikat DDR:n ja liittotasavallan välillä." Kun toimittaja kysyi, milloin päätös tulee voimaan, vastasi Schabowski sen olevan hänen tietääkseen voimassa "heti, ilman viivettä". Näin ei kuitenkaan ollut tarkoitus.

Tieto kerrottiin myös länsisaksalaisilla ja tv-kanavilla. Berliinissä kymmenettuhannet ihmiset kiirehtivät muurille ja vaativat pääsyä toiselle puolelle. Hämmentyneet rajavartijat päästivät kansanjoukot läpi.

Jos Berliinin muuri oli kahtiajaon symboli, niin se oli myös vastaavasti kaaduttuaan Saksojen yhdistymisen ja koko kylmän sodan näyttämön kaatumisen symboli.

Berliinin muurin murtuminen 9.11.1989 aloitti uuden aikakauden ja oli kylmän sodan lopun alkua. Miten muuri aikoinaan rakennettiin ja minkälaista elämä oli jaetussa Berliinissä muurin varjossa?

Saksojen historiassa riittää tutkijoille töitä

Kahden saksalaisen valtion synty oli väistämätön seuraus sodanjälkeisestä prosessista, jossa Eurooppa jakautui kahteen leiriin, toimittaja Max Rand arvioi vuonna 1989. Neuvostoliitto halusi nähdä Saksan enemmän tai vähemmän omassa kontrollissaan, länsivallat puolestaan halusivat integroida miehitysvyöhykkeensä osaksi Länsi-Eurooppan taloudellista ja poliittista kehitystä.

Muuri purettiin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Arvostelijoiden mielestä niin ei olisi saanut tehdä, vaan kaupunkiin olisi pitänyt jättää enemmän merkkejä vaiheesta, jolloin se oli jaettu.

Kirjallisuutta:
Marjaliisa Hentilä & Seppo Hentilä: Berliiniin. Retkiä lähihistoriaan, Kirjapaja 2008.
Seppo Hentilä: Kaksi Saksaa ja Suomi, SKS 2003.
Pekka Visuri: Suomi kylmässä sodassa, Otava 2006.
Jorma Kallenautio: Suomi kylmän rauhan maailmassa, SKS 2005.

Lue lisää:

Berliinin muurin murtumisesta 30 vuotta – Historialliset kuvat kertovat muurin dramaattisista vaiheista

Torstaina 9. marraskuuta 1989 tunnelma Berliinissä on epätodellinen ja kaoottinen. Ihmiset itkevät ilosta eivätkä tahdo uskoa silmiään. Itä- ja Länsi-Berliinin välinen raja on avattu. Berliinin muuri on murtunut. Miksi se ylipäätään rakennettiin?

Lue lisää:

10 kysymystä Berliinin muurista

Mitä tiedät Berliinin muurista? Testaa tietosi 10 kysymyksellä.

Lue lisää:

Neuvostoliiton tankkeja Checkpoint Charlien luona Berliinissä lokakuussa 1961.

Kiista Berliinistä 1961 kuumensi kylmän sodan uhkaavasti

Elokuun 13:ntena 1961 DDR sulki Berliinin itävyöhykkeen piikkilankaesteillä. Muutaman päivän kuluttua rajalle alkoi kohota betoninen muuri, joka jakoi kaupungin 28 vuoden ajan.

Lue lisää:

Kansannousu mursi Berliinin muurin 1989

Itäsaksalaisten kansannousu sai DDR:n avaamaan rajat kansalaisilleen 9.11.1989. Ilmoitus tuli julki tuona iltana ennakoimattomasti ja näkyi etenkin Berliinin muurilla, joka muuttui idän ja lännen kohtauspaikaksi. Muuri murtui vielä samana yönä.

Lue lisää:

Östtysklands flagga

DDR – maa joka katosi

Berliinin muurin murtuminen, DDR:n sosialistisen järjestelmän romahtaminen ja Saksojen yhdistyminen tulivat myös politiikan ja historian asiantuntijoille melkoisena yllätyksenä.

Lue lisää:

Saksan jakoa kesti 40 vuotta

Sosialistisen Itä-Saksan eli Saksan demokraattisen tasavallan perustaminen 1949 oli vastaveto läntisen Saksan liittotasavallan synnylle. Idän ja lännen väliin vuonna 1961 pystytetty muuri murtui vasta DDR:n 40-vuotisjuhlavuonna.

Lue lisää:

DDR – kuohunnan taustaa

Max Rand haastattelee itäsaksalaisia loppusyksyllä 1989 vajaa kuukausi muurin murtumisen jälkeen.

Lue lisää:

Ihmisiä muurin varjossa

Elämän jälleenrakennusta muurin itäpuolella vuonna 1967. Ohjelmassa tarkastellaan, miten elämä Berliinissä sujui. Kuusi vuotta Berliinin kriisin jälkeen tehdyn reportaasin aiheina ovat mm. kabaree, kirjallisuus ja asuntopula.

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto