Hyppää pääsisältöön

Satu täräytti olympiakultaa

Orimattilalainen torvensoittaja Satu Mäkelä-Nummela ampui Suomen olympiahistorian ensimmäisen haulikkokullan Pekingissä 2008. Mäkelä-Nummela lähti trapin loppukilpailuun kakkossijalta. 25 kiekon finaalissa suomalainen nousi upeasti kisan ykköseksi. "Aivan mahtava tunne. Upeeta!"

Satu Mäkelä-Nummelan pahin kilpakumppani oli slovakialainen ME-nainen Zuzana Stefecekova. Suomalainen johti trapin loppukilpailussa slovakialaista parhaimmillaan kolme pistettä.

Hyvin alkanut finaali kääntyi huolestuttavaan suuntaan, kun Sadun 13. ja 14. kiekot jäivät ilmaan. Tuplapummi näytti jo hetken murskaavan Mäkelä-Nummelan kultahaaveet, sillä samanaikaisesti Stefecekova kiri yhden laukauksen päähän.

Satu ampui hudit vielä 18. ja 22. kierroksella. Ennen viimeistä edellistä kierrosta Mäkelä-Nummelalla oli siis tilillään neljä ohilaukausta. Viimeistä edelliset laukaukset iskeytyivät maaliin sekä suomalaisella että slovakialaiselle, ja ratkaisu jäi lopetuskierrokselle.
Sadun molemmat päätöslaukaukset osuivat kiekkoon, ja olympiakulta oli näin varmistettu.

— En tiennyt yhtään tilanteesta, voittaja kertoi YLE Urheilulle.

Elokuun 11. oli Suomen ampujille "supermaanantai". Samana aamuna Henri Häkkinen ampui olympiapronssia miesten 10 metrin ilmakiväärikilpailussa. Ampujat ansaitsivat puolet Suomen Pekingissä saavuttamista mitaleista.

Paluujuhlassa Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli vastassa kotoinen torviorkesteri.

Tammikuussa 2009 järjestetyssä Suomen urheilugaalassa Satu Nummela-Mäkelä nimettiin sekä Vuoden urheilijaksi että Vuoden naisurheilijaksi.

Teksti: Jukka Lindfors ja Yle Urheilu/Timo Uusitalo

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto