Hyppää pääsisältöön

Tähtikeinu on elokuva kahden taiteilijan välisestä elämänmittaisesta rakkaudesta

Tähtikeinu (2003) on todellisuuteen pohjautuva elokuva ristiriitoja täynnä olevasta mutta elämänmittaisesta rakkaustarinasta, jonka keskiössä ovat runoilija Eino Leino ja kirjailija L. Onerva. Suhdetta hämmentää säveltäjä Leevi Madetoja. Kolmiodraamaksi kehittyvän tv-elokuvan on ohjannut Veli-Matti Saikkonen ja käsikirjoittanut Anna-Leena Härkönen.

Koko elokuva on katsottavissa Yle Areenassa vuoden ajan.

Runoilija ja kirjailija L. Onervan eli Hilja Onerva Lehtisen (1882–1972) elämä oli käänteiden ja vaikeuksien täyttämää. Hänen lapsuutensa ankaran ja herkästi kurittavan äidin varjossa oli piinaavaa vielä senkin jälkeen, kun äiti oli suljettu mielisairaalaan. Isä Johan Lehtinen sen sijaan helli ja salli tyttärelleen kaiken, mitä tämä vain halusi.

Musikaalisesti ja kirjallisesti lahjakas Onerva valmistui opettajaksi ja pohti jatko-opintoja. Mutta tapaaminen jo monenlaista kuuluisuutta niittäneen runoilijan Eino Leinon (1878–1926) kanssa muutti elämän kulkua. Avioero ensimmäisestä puolisosta ja kirjailijan uralle lähteminen sekä elämänmittainen rakkaussuhde – ilman avioliittoa – tunnettuun runoilijaan ja naistenmieheen veivät lopulta sietämättömään ristiriitatilanteeseen.

L. Onerva tuttavuus toiseen taiteilijaan säveltäjä Leevi Madetojaan (1887–1947) 1900-luvun alkuvuosina syveni jopa siinä määrin, että pariskunta avioitui virallisesti 1918. Kuulutuksia tosin oli annettu jo kolmasti viisi vuotta aiemmin. Madetojasta Onerva uskoi löytäneensä ihmisen, jonka kanssa voi rauhoittua mutta säilyttää vapautensa. Yhteiseloa kuitenkin varjostivat jatkuvat riidat ja alkoholi kohtalokkaalla tavalla. Molemmat viettivät pitkiäkin aikoja parantoloissa. Aviopari eli kuitenkin yhdessä Madetojan kuolemaan asti, vaikka Onerva ei koskaan lopettanut tapaamisiaan Leinon kanssa.

Kirjailija L. Onerva 1950-luvulla
L. Onerva vuonna 1950 Kirjailija L. Onerva 1950-luvulla Kuva: Kalle Kultala/Yle Runoilija L. Onerva,1950
”Minä olen mies, joka menee. Sinä olet nainen, joka tulee. Siinä on ero välillämme!― Eino Leino L. Onervalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Onervan ja Eino Leinon suhteen epätasapaino tulee esiin, kun isä Johan Lehtisen hautajaiset ovat samaan aikaan kuin runoilijan suuri ensi-ilta. Leino ei näytä huomaavan rakastettunsa surua vaan liehakoi juhlissa muita naisia. Sen sijaan nuori ja komea säveltäjä Leevi Madetoja huomaa.

Aamun valjettua ja humalan hälvettyä on aika tehdä suhteessa tilit selväksi. Lisäksi alkoholi ja rahahuolet painavat kummankin mieltä. Leino ei kuitenkaan käsitä, miksi hän saa moitteita. Onhan Onerva kaikesta huolimatta ainoa, jota hän rakastaa. Toisaalta hän haluaa myös muistuttaa, että heissäkin on ero: ”Minä olen mies, joka menee. Sinä olet nainen, joka tulee. Siinä on ero välillämme!, Leino toteaa.

Minä olen ollut aina yksin tässä maailmassa. Vielä se aika tulee sinullekin. Muista silloin minua, Eino Leino.― L. Onerva Leinolle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Leino on edelleen naimissa Freya Schoultzin kanssa ja tapailee samalla Kajanuksen tytärtä. Onervalle se on katkera paikka, varsinkin kun hän itse erosi miehestään Väinö Strengistä "ollakseen rehellinen itselleen". Leinolle itsenäisen naisen ripustautuminen taas mieheen on kummallista. Onhan Onerva aivan jotain muuta teksteissään.

Leinossa tapahtuu kuitenkin jyrkkä muutos sitoutumisen suhteen. Hän on vihdoin eronnut vaimostaan Freyasta ja tekee Onervalle ehdotuksen: "Muutetaan yhteen, samaan kortteeriin! Mennään naimisiin!" Leevi Madetoja on jo ehtinyt ottaa Onervaan yhteyttä, jossa hän ilmaisee halunsa tavata ennen muuttoaan Pariisiin.

Sinun kanssasi minulta menee itsetunto, miehuus ja työkyky!― Eino Leino L. Onervalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Kahden taiteilijan yhteiselämä uuvuttaa kumpaakin. Onerva ei jaksa kirjoittaa vaan tuntee tyhjän paperin aiheuttamaa tuskaa. Hän pohtii, olisiko perheen perustaminen pakotie tukalasta tilanteesta. Onervan jatkuva läsnäolo saa mestarin levottomaksi ja kyvyttömäksi tehdä työtä. Riitaisa suhde ajautuu väliaikaisesti karille, kun Onerva ilmoittaa lähtevänsä Pariisiin.
Sinä olet minun kohtaloni.― Leevi Madetoja L. Onervalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Pariisissa säveltäjän ja Onervan suhde syvenee. Säveltäjä pitää naista kohtalonaan, johon Onerva toteaa, ettei nainen saa olla miehelle kohtalo. Toisaalta hän pelkää vaikuttavansa Madetojaan samalla tavalla kuin aiempiin miehiinsä. Hän kertoo ihmisenä inhoavansa kaikkea alistamista mutta naisena haluavansa sitä.
Vaikka menen kanssasi naimisiin, minun täytyy edelleen tavata Leinoa. Muuta mahdollisuutta ei ole.― L. Onerva Madetojalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Onervan suhde ei katkea Leinoon, vaikka hän avioituukin Madetojan kanssa. Sen hän haluaa tehdä tulevalle puolisolleen selväksi. "Muuta mahdollisuutta ei ole", Onerva toteaa. Säveltäjä ei asetu poikkiteloin, sillä pääasia on, että hän tuli valituksi.

Tähtikeinun tekijät

Rooleissa:
Anna-Leena Härkönen – L. Onerva
Vesa-Matti Loiri – Eino Leino
Oskari Katajisto – Leevi Madetoja
Tarja-Tuulikki Tarsala – Vuokraemäntä
Anna-Leena Sipilä – Vuokraemännän tytär
Matleena Kuusniemi – Aino Kajanus
Henna Hyttinen – Freya Schoultz
Minna Turunen – Näyttelijätär

Tuotanto:
Yleisradio 2003
Käsikirjoitus: Anna-Leena Härkönen
Ohjaus: Veli-Matti Saikkonen
Lavastussuunnittelija: Anu Maja
Valaisija: Eero Poskela
Äänisuunnittelija: Heikki Häkkinen
Tuotantopäällikkö: Leena Franssila
Leikkaaja: Leila Koivuaho
Naamioitsija: Maritta Bang
Puvustaja: Marja-Leena Sinkkonen
Dramaturgi: Marjatta Lohikoski, Tiina-Maija Lehtonen ja Veli-Matti Saikkonen
Tuottaja: Matti Penttilä
Pukusuunnittelija: Outi Harjupanta
Kuvasuunnittelija: Petri Hyryläinen
Naamioitsija: Pirkko Aiho
Järjestäjä: Riitta Parvi

Lähteet: Mäkelä Hannu: Onnen maa. L. Onervan elämä ja runot, 2007 Gummerus; Mäkelä Hannu: Nalle ja Moppe. Eino Leinon ja L. Onervan elämä, 2003 Otava

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.