Hyppää pääsisältöön

Tähtikeinu on elokuva kahden taiteilijan välisestä elämänmittaisesta rakkaudesta

Tähtikeinu (2003) on todellisuuteen pohjautuva elokuva ristiriitoja täynnä olevasta mutta elämänmittaisesta rakkaustarinasta, jonka keskiössä ovat runoilija Eino Leino ja kirjailija L. Onerva. Suhdetta hämmentää säveltäjä Leevi Madetoja. Kolmiodraamaksi kehittyvän tv-elokuvan on ohjannut Veli-Matti Saikkonen ja käsikirjoittanut Anna-Leena Härkönen.

Koko elokuva on katsottavissa Yle Areenassa vuoden ajan.

Runoilija ja kirjailija L. Onervan eli Hilja Onerva Lehtisen (1882–1972) elämä oli käänteiden ja vaikeuksien täyttämää. Hänen lapsuutensa ankaran ja herkästi kurittavan äidin varjossa oli piinaavaa vielä senkin jälkeen, kun äiti oli suljettu mielisairaalaan. Isä Johan Lehtinen sen sijaan helli ja salli tyttärelleen kaiken, mitä tämä vain halusi.

Musikaalisesti ja kirjallisesti lahjakas Onerva valmistui opettajaksi ja pohti jatko-opintoja. Mutta tapaaminen jo monenlaista kuuluisuutta niittäneen runoilijan Eino Leinon (1878–1926) kanssa muutti elämän kulkua. Avioero ensimmäisestä puolisosta ja kirjailijan uralle lähteminen sekä elämänmittainen rakkaussuhde – ilman avioliittoa – tunnettuun runoilijaan ja naistenmieheen veivät lopulta sietämättömään ristiriitatilanteeseen.

L. Onerva tuttavuus toiseen taiteilijaan säveltäjä Leevi Madetojaan (1887–1947) 1900-luvun alkuvuosina syveni jopa siinä määrin, että pariskunta avioitui virallisesti 1918. Kuulutuksia tosin oli annettu jo kolmasti viisi vuotta aiemmin. Madetojasta Onerva uskoi löytäneensä ihmisen, jonka kanssa voi rauhoittua mutta säilyttää vapautensa. Yhteiseloa kuitenkin varjostivat jatkuvat riidat ja alkoholi kohtalokkaalla tavalla. Molemmat viettivät pitkiäkin aikoja parantoloissa. Aviopari eli kuitenkin yhdessä Madetojan kuolemaan asti, vaikka Onerva ei koskaan lopettanut tapaamisiaan Leinon kanssa.

Kirjailija L. Onerva 1950-luvulla
L. Onerva vuonna 1950 Kirjailija L. Onerva 1950-luvulla Kuva: Kalle Kultala/Yle Runoilija L. Onerva,1950
”Minä olen mies, joka menee. Sinä olet nainen, joka tulee. Siinä on ero välillämme!― Eino Leino L. Onervalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Onervan ja Eino Leinon suhteen epätasapaino tulee esiin, kun isä Johan Lehtisen hautajaiset ovat samaan aikaan kuin runoilijan suuri ensi-ilta. Leino ei näytä huomaavan rakastettunsa surua vaan liehakoi juhlissa muita naisia. Sen sijaan nuori ja komea säveltäjä Leevi Madetoja huomaa.

Aamun valjettua ja humalan hälvettyä on aika tehdä suhteessa tilit selväksi. Lisäksi alkoholi ja rahahuolet painavat kummankin mieltä. Leino ei kuitenkaan käsitä, miksi hän saa moitteita. Onhan Onerva kaikesta huolimatta ainoa, jota hän rakastaa. Toisaalta hän haluaa myös muistuttaa, että heissäkin on ero: ”Minä olen mies, joka menee. Sinä olet nainen, joka tulee. Siinä on ero välillämme!, Leino toteaa.

Minä olen ollut aina yksin tässä maailmassa. Vielä se aika tulee sinullekin. Muista silloin minua, Eino Leino.― L. Onerva Leinolle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Leino on edelleen naimissa Freya Schoultzin kanssa ja tapailee samalla Kajanuksen tytärtä. Onervalle se on katkera paikka, varsinkin kun hän itse erosi miehestään Väinö Strengistä "ollakseen rehellinen itselleen". Leinolle itsenäisen naisen ripustautuminen taas mieheen on kummallista. Onhan Onerva aivan jotain muuta teksteissään.

Leinossa tapahtuu kuitenkin jyrkkä muutos sitoutumisen suhteen. Hän on vihdoin eronnut vaimostaan Freyasta ja tekee Onervalle ehdotuksen: "Muutetaan yhteen, samaan kortteeriin! Mennään naimisiin!" Leevi Madetoja on jo ehtinyt ottaa Onervaan yhteyttä, jossa hän ilmaisee halunsa tavata ennen muuttoaan Pariisiin.

Sinun kanssasi minulta menee itsetunto, miehuus ja työkyky!― Eino Leino L. Onervalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Kahden taiteilijan yhteiselämä uuvuttaa kumpaakin. Onerva ei jaksa kirjoittaa vaan tuntee tyhjän paperin aiheuttamaa tuskaa. Hän pohtii, olisiko perheen perustaminen pakotie tukalasta tilanteesta. Onervan jatkuva läsnäolo saa mestarin levottomaksi ja kyvyttömäksi tehdä työtä. Riitaisa suhde ajautuu väliaikaisesti karille, kun Onerva ilmoittaa lähtevänsä Pariisiin.
Sinä olet minun kohtaloni.― Leevi Madetoja L. Onervalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Pariisissa säveltäjän ja Onervan suhde syvenee. Säveltäjä pitää naista kohtalonaan, johon Onerva toteaa, ettei nainen saa olla miehelle kohtalo. Toisaalta hän pelkää vaikuttavansa Madetojaan samalla tavalla kuin aiempiin miehiinsä. Hän kertoo ihmisenä inhoavansa kaikkea alistamista mutta naisena haluavansa sitä.
Vaikka menen kanssasi naimisiin, minun täytyy edelleen tavata Leinoa. Muuta mahdollisuutta ei ole.― L. Onerva Madetojalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Onervan suhde ei katkea Leinoon, vaikka hän avioituukin Madetojan kanssa. Sen hän haluaa tehdä tulevalle puolisolleen selväksi. "Muuta mahdollisuutta ei ole", Onerva toteaa. Säveltäjä ei asetu poikkiteloin, sillä pääasia on, että hän tuli valituksi.

Tähtikeinun tekijät

Rooleissa:
Anna-Leena Härkönen – L. Onerva
Vesa-Matti Loiri – Eino Leino
Oskari Katajisto – Leevi Madetoja
Tarja-Tuulikki Tarsala – Vuokraemäntä
Anna-Leena Sipilä – Vuokraemännän tytär
Matleena Kuusniemi – Aino Kajanus
Henna Hyttinen – Freya Schoultz
Minna Turunen – Näyttelijätär

Tuotanto:
Yleisradio 2003
Käsikirjoitus: Anna-Leena Härkönen
Ohjaus: Veli-Matti Saikkonen
Lavastussuunnittelija: Anu Maja
Valaisija: Eero Poskela
Äänisuunnittelija: Heikki Häkkinen
Tuotantopäällikkö: Leena Franssila
Leikkaaja: Leila Koivuaho
Naamioitsija: Maritta Bang
Puvustaja: Marja-Leena Sinkkonen
Dramaturgi: Marjatta Lohikoski, Tiina-Maija Lehtonen ja Veli-Matti Saikkonen
Tuottaja: Matti Penttilä
Pukusuunnittelija: Outi Harjupanta
Kuvasuunnittelija: Petri Hyryläinen
Naamioitsija: Pirkko Aiho
Järjestäjä: Riitta Parvi

Lähteet: Mäkelä Hannu: Onnen maa. L. Onervan elämä ja runot, 2007 Gummerus; Mäkelä Hannu: Nalle ja Moppe. Eino Leinon ja L. Onervan elämä, 2003 Otava

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.