Hyppää pääsisältöön

Tähtikeinu on elokuva kahden taiteilijan välisestä elämänmittaisesta rakkaudesta

Eino Leino (Vesa-Matti Loiri), Aino Kajanus (Matleena Kuusniemi), Leevi Madetoja (Oskari Katajisto) ja Onerva Lehtinen (Anna-Leena Härkönen).
Eino Leino (Vesa-Matti Loiri), Aino Kajanus (Matleena Kuusniemi), Leevi Madetoja (Oskari Katajisto) ja Onerva Lehtinen (Anna-Leena Härkönen). Eino Leino (Vesa-Matti Loiri), Aino Kajanus (Matleena Kuusniemi), Leevi Madetoja (Oskari Katajisto) ja Onerva Lehtinen (Anna-Leena Härkönen). Kuva: Yle/Jyrki Valkama Vesa-Matti Loiri,Anna-Leena Härkönen,Oskari Katajisto,Matleena Kuusniemi

Tähtikeinu (2003) on todellisuuteen pohjautuva elokuva ristiriitoja täynnä olevasta mutta elämänmittaisesta rakkaustarinasta, jonka keskiössä ovat runoilija Eino Leino ja kirjailija L. Onerva. Suhdetta hämmentää säveltäjä Leevi Madetoja. Kolmiodraamaksi kehittyvän tv-elokuvan on ohjannut Veli-Matti Saikkonen ja käsikirjoittanut Anna-Leena Härkönen.

Koko elokuva on katsottavissa Yle Areenassa vuoden ajan.

Runoilija ja kirjailija L. Onervan eli Hilja Onerva Lehtisen (1882–1972) elämä oli käänteiden ja vaikeuksien täyttämää. Hänen lapsuutensa ankaran ja herkästi kurittavan äidin varjossa oli piinaavaa vielä senkin jälkeen, kun äiti oli suljettu mielisairaalaan. Isä Johan Lehtinen sen sijaan helli ja salli tyttärelleen kaiken, mitä tämä vain halusi.

Musikaalisesti ja kirjallisesti lahjakas Onerva valmistui opettajaksi ja pohti jatko-opintoja. Mutta tapaaminen jo monenlaista kuuluisuutta niittäneen runoilijan Eino Leinon (1878–1926) kanssa muutti elämän kulkua. Avioero ensimmäisestä puolisosta ja kirjailijan uralle lähteminen sekä elämänmittainen rakkaussuhde – ilman avioliittoa – tunnettuun runoilijaan ja naistenmieheen veivät lopulta sietämättömään ristiriitatilanteeseen.

L. Onerva tuttavuus toiseen taiteilijaan säveltäjä Leevi Madetojaan (1887–1947) 1900-luvun alkuvuosina syveni jopa siinä määrin, että pariskunta avioitui virallisesti 1918. Kuulutuksia tosin oli annettu jo kolmasti viisi vuotta aiemmin. Madetojasta Onerva uskoi löytäneensä ihmisen, jonka kanssa voi rauhoittua mutta säilyttää vapautensa. Yhteiseloa kuitenkin varjostivat jatkuvat riidat ja alkoholi kohtalokkaalla tavalla. Molemmat viettivät pitkiäkin aikoja parantoloissa. Aviopari eli kuitenkin yhdessä Madetojan kuolemaan asti, vaikka Onerva ei koskaan lopettanut tapaamisiaan Leinon kanssa.

Kirjailija L. Onerva 1950-luvulla
L. Onerva vuonna 1950 Kirjailija L. Onerva 1950-luvulla Kuva: Kalle Kultala/Yle Runoilija L. Onerva,1950
”Minä olen mies, joka menee. Sinä olet nainen, joka tulee. Siinä on ero välillämme!― Eino Leino L. Onervalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Onervan ja Eino Leinon suhteen epätasapaino tulee esiin, kun isä Johan Lehtisen hautajaiset ovat samaan aikaan kuin runoilijan suuri ensi-ilta. Leino ei näytä huomaavan rakastettunsa surua vaan liehakoi juhlissa muita naisia. Sen sijaan nuori ja komea säveltäjä Leevi Madetoja huomaa.

Aamun valjettua ja humalan hälvettyä on aika tehdä suhteessa tilit selväksi. Lisäksi alkoholi ja rahahuolet painavat kummankin mieltä. Leino ei kuitenkaan käsitä, miksi hän saa moitteita. Onhan Onerva kaikesta huolimatta ainoa, jota hän rakastaa. Toisaalta hän haluaa myös muistuttaa, että heissäkin on ero: ”Minä olen mies, joka menee. Sinä olet nainen, joka tulee. Siinä on ero välillämme!, Leino toteaa.

Minä olen ollut aina yksin tässä maailmassa. Vielä se aika tulee sinullekin. Muista silloin minua, Eino Leino.― L. Onerva Leinolle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Leino on edelleen naimissa Freya Schoultzin kanssa ja tapailee samalla Kajanuksen tytärtä. Onervalle se on katkera paikka, varsinkin kun hän itse erosi miehestään Väinö Strengistä "ollakseen rehellinen itselleen". Leinolle itsenäisen naisen ripustautuminen taas mieheen on kummallista. Onhan Onerva aivan jotain muuta teksteissään.

Leinossa tapahtuu kuitenkin jyrkkä muutos sitoutumisen suhteen. Hän on vihdoin eronnut vaimostaan Freyasta ja tekee Onervalle ehdotuksen: "Muutetaan yhteen, samaan kortteeriin! Mennään naimisiin!" Leevi Madetoja on jo ehtinyt ottaa Onervaan yhteyttä, jossa hän ilmaisee halunsa tavata ennen muuttoaan Pariisiin.

Sinun kanssasi minulta menee itsetunto, miehuus ja työkyky!― Eino Leino L. Onervalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Kahden taiteilijan yhteiselämä uuvuttaa kumpaakin. Onerva ei jaksa kirjoittaa vaan tuntee tyhjän paperin aiheuttamaa tuskaa. Hän pohtii, olisiko perheen perustaminen pakotie tukalasta tilanteesta. Onervan jatkuva läsnäolo saa mestarin levottomaksi ja kyvyttömäksi tehdä työtä. Riitaisa suhde ajautuu väliaikaisesti karille, kun Onerva ilmoittaa lähtevänsä Pariisiin.
Sinä olet minun kohtaloni.― Leevi Madetoja L. Onervalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Pariisissa säveltäjän ja Onervan suhde syvenee. Säveltäjä pitää naista kohtalonaan, johon Onerva toteaa, ettei nainen saa olla miehelle kohtalo. Toisaalta hän pelkää vaikuttavansa Madetojaan samalla tavalla kuin aiempiin miehiinsä. Hän kertoo ihmisenä inhoavansa kaikkea alistamista mutta naisena haluavansa sitä.
Vaikka menen kanssasi naimisiin, minun täytyy edelleen tavata Leinoa. Muuta mahdollisuutta ei ole.― L. Onerva Madetojalle tv-elokuvassa Tähtikeinu

Onervan suhde ei katkea Leinoon, vaikka hän avioituukin Madetojan kanssa. Sen hän haluaa tehdä tulevalle puolisolleen selväksi. "Muuta mahdollisuutta ei ole", Onerva toteaa. Säveltäjä ei asetu poikkiteloin, sillä pääasia on, että hän tuli valituksi.

Tähtikeinun tekijät

Rooleissa:
Anna-Leena Härkönen – L. Onerva
Vesa-Matti Loiri – Eino Leino
Oskari Katajisto – Leevi Madetoja
Tarja-Tuulikki Tarsala – Vuokraemäntä
Anna-Leena Sipilä – Vuokraemännän tytär
Matleena Kuusniemi – Aino Kajanus
Henna Hyttinen – Freya Schoultz
Minna Turunen – Näyttelijätär

Tuotanto:
Yleisradio 2003
Käsikirjoitus: Anna-Leena Härkönen
Ohjaus: Veli-Matti Saikkonen
Lavastussuunnittelija: Anu Maja
Valaisija: Eero Poskela
Äänisuunnittelija: Heikki Häkkinen
Tuotantopäällikkö: Leena Franssila
Leikkaaja: Leila Koivuaho
Naamioitsija: Maritta Bang
Puvustaja: Marja-Leena Sinkkonen
Dramaturgi: Marjatta Lohikoski, Tiina-Maija Lehtonen ja Veli-Matti Saikkonen
Tuottaja: Matti Penttilä
Pukusuunnittelija: Outi Harjupanta
Kuvasuunnittelija: Petri Hyryläinen
Naamioitsija: Pirkko Aiho
Järjestäjä: Riitta Parvi

Lähteet: Mäkelä Hannu: Onnen maa. L. Onervan elämä ja runot, 2007 Gummerus; Mäkelä Hannu: Nalle ja Moppe. Eino Leinon ja L. Onervan elämä, 2003 Otava

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.