Hyppää pääsisältöön

Suomen Joutsen kynti maailman meriä

Maineikas Suomen Joutsen ehti tehdä ennen toista maailmansotaa peräti kahdeksan pitkää valtameripurjehdusta.

Ensimmäinen pitkä valtameripurjehdus vuosina 1931-32 kesti kuusi kuukautta. Matka suuntautui Tanskan, Färsaarten ja Englannin kautta Espanjaan, Las Palmasiin ja Azoreille.

Oheisessa ohjelmassa komentajakapteeni Erkki Ainamo ja Ville Zilliacus muistelevat fregatin ensimmäistä matkaa. Ohjelmassa on käytetty vanhoja arkistofilmejä Suomen Joutsenen vaiheista.

Suomen Joutsen hankittiin valtion koululaivaksi vuonna 1930. Ranskassa vuonna 1902 rakennettu fregatti toimi merimiesammattikouluna vuodesta 1961 lähtien.

Nykyisin fregatti toimii museona Aurajoen rantaan kiinnitettynä.

Kannen kuurausta Suomen Joutsenella.
Kuurausta kannella käytettiin myös rangaistuksena rikkomuksista. Kannen kuurausta Suomen Joutsenella. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Suomen Joutsen
Köysinippuja
Komeita ovat Suomen Joutsenen köysiniput. Köysinippuja Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Suomen Joutsen

Suomen Joutsen valtameripurjehduksella

Tuotanto: Yleisradio, Aho & Soldan
Ohjaus: Lasse Aaltio
Haastatteija: Ville Zilliacus

Lue lisää:

Merimiehet kiipeävät mastoon.

Suomen Joutsen toimi myös kouluna

Kunniakas Suomen Joutsen ehti aikoinaan toimia myös merimiesten ammattikouluna. Aurajoen rantaan kiinnitetty fregatti koulutti lähes 4000 merimiestä.

Lue lisää:

Meripojat ketterinä kuin keväiset oravat - Suomen Joutsen merellä vuonna 1940

“Ketterinä kuin keväiset oravat” kiipeilivät meripojat koululaiva Suomen Joutsenen mastoissa. Välirauhan aikana vuonna 1940 kuvatussa hienossa filmissä kerrotaan fregatti Suomen Joutsenen ja sen miehistön reippaasta toiminnasta.

Lue lisää:

Turku juhli komeasti kesällä 1961

Jopa latinankielisiä puheita pidettiin Turussa kesällä 1961, kun Suomen Joutsen vihittiin merimiesammattikouluksi ja kun Turun linnan mittavat kunnostustyöt saatiin päätökseen.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto