Sinbad kokosi poliittisia lauluja kautta maailman

Julkaistu 22.08.2008 - 15:00. Päivitetty 27.04.2021 - 19:44

Laila Kinnunen, Fredi ja Kivikasvot, Marion Rung ja Muksut esittävät Sinbad-viihdesarjassa kantaaottavia lauluja mm. Tšekkoslovakiasta.

Vuosina 1968-1976 lähetetty Sinbad esitteli eri maiden protestilauluja - tai sellaisiksi tulkittuja - kunkin maan yhteiskunnallisten olojen valossa. Suurin osa sarjan kokonaisista jaksoista on kadonnut, mutta joukko harvinaisia musiikkiesityksiä on onneksi aikanaan säästetty työnauhalle.

Laila Kinnunen esitti Sinbadin 2. osassa Mikis Theodorakisin suositun laulun Kaymos (Tuska). Kreikan sotilasjuntta kielsi kommunistina tunnetun Theodorakisin musiikin esittämisen 1960-luvulla.

Mustan vallan lauluille omistetussa jaksossa kuultiin mm. Matti "Fredi" Siitosen esittämä Mustien Pantterien kansallishymni Tapaaminen (The Meeting). Laulun kirjoittaja Elaine Brown toimi 1970-luvulla Black Panther Partyn puheenjohtajana. Vuonna 1971 Kristiina Halkola levytti kappaleen Pentti Saaritsan uutena suomennoksena nimellä Kohtaaminen.

Vuonna 1968 tapahtuneen Tšekkoslovakian miehityksen myötä heräsi henkiin vanha sotilaslaulu Sota on poikaa, joka nyt sai uuden, ironisen sisällön.

Raamatullinen Ylitä Jordan ensiesitettiin lihakauppias Rudolfista kertovassa tšekkoslovakialaisessa tv-sarjassa. Laulussa suojelusenkeli kehottaa Rudolfia pakenemaan perheineen Jordan-joen yli, jotta lapset välttyisivät kuningas Herodeksen käynnistämältä joukkosurmalta. Myös "kuolleesta rakkaudesta" kertova Tuomio-listahitti yhdistyi monien tšekkien mielissä Prahan tapahtumiin.

Kärkevän kantaaottava Särmikäs pallo kuultiin Sinbadin latinalaista Amerikkaa käsittelevässä jaksossa.

Marion Rungin tulkitsema italialainen sodanvastainen laulu Valkea ranta, musta ranta tunnetaan Suomessa paremmin Katri Helenan levytyksenä Äänesi mä kuulen.

Tuska (Kaymos). Säv. Mikis Theodorakis, sov. Ossi Runne, suom. sanat Saukki.
Sota on poikaa. Säv. Jaromir Soustartar, sov. Ossi Runne, suom. san. Kari Tuomisaari.
Ylitä Jordan. Suom. sanat Kari Tuomisaari.
Tuomio. Suom. sanat Kari Tuomisaari.
Särmikäs pallo. Trad., sov. Ossi Runne, suom. sanat Ilkka Ryömä.
Valkea ranta, musta ranta (La riva bianca, la riva nera). Säv. A. Testa & E. Sciorilli, sov. Nacke Johansson, suom. sanat Saukki.
Julian Grimau. Säv. trad., sov. Ossi Runne, suom. san. Kari Tuomisaari. Levytetty 1969.
Kiitos Manu. Säv. Carlos Puebla, sov. Ossi Runne, suom. Tapio Lipponen. Kappale on pääministeri Mauno Koivistolle osoitettu muunnelma kuubalaisesta laulusta Gracias Fidel.
Sota. Säv. trad. Sov. Ossi Runne. Suom. sanat Ilkka Ryömä.

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Mukavasti matkaan junalla

VR:n esittelyfilmissä kiidetään junalla suvena ja talvena

Halki vehreiden Suomen suvimaisemien ja lumisten talvinäkymien porhaltavat junat Valtionrautateiden vuonna 1972 valmistuneessa esittelyfilmissä, jossa luodaan myös katsaus VR:n henkilöliikenteen uudistuksiin ja parannuksiin.

Säveltävä tyttö Kaija Saariaho oli kummajainen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Onnittelemme syntymäpäivänä 14. lokakuuta!

Säveltäjä Kaija Saariahon kansainvälinen maine on syntynyt erityisesti hänen oopperatuotannostaan, mutta myös orkesteriteokset ja kamarimusiikki ovat saaneet esityskertoja ja ylistäviä kritiikkejä. Saariaho kertoo etsivänsä musiikillaan tietä omaan itseensä. Sävellystyössään hän hyödyntää elektroniikkaa akustisten soittimien ja laulajien rinnalla. Tie tunnetuksi säveltäjäksi on vaatinut paljon työtä ja Saariaho on varmasti monille naisille todellinen esikuva.

Kaija Saariaho – outolintu, joka lensi Pariisiin

Säveltäjä Kaija Saariaho kulki omia polkujaan.

"Se mikä mua kiinnostaa on säveltäminen ja elämän järjestäminen niin, että voin tehdä sitä mahdollisimman paljon. Ei mulla muita suunnitelmia ole", kertoi 33-vuotias Kaija Saariaho televisiohaastattelussa hymyillen vuonna 1982. Kun Suomesta ei löytynyt sopivaa lokeroa omaperäiselle säveltäjälle, suuntasi tämä Pariisiin.

Provinssirockista Provinssiin – huippuhetkiä Eppujen vuodesta kahdeksanviis, Himin kuuskuuskutosten kautta Ultra Bra -karaokeen

Haastatteluita, biiseja ja kokonaisia keikkataltioita

Vuonna 1979 aloittanut Seinäjoen Provinssirock oli pitkään koko Suomen festarikesän avaaja kesäkuun alussa. Syvemmälle suveen siirryttyäänkin Provinssi on jatkanut livemusan huippukattauksilla. Musiikkikenttä on laajentunut ja Provinssirockin nimi tiivistynyt Provinssiksi. Tähän artikkeliin on koottu uutisjuttuja, artistihaastatteluita, biisejä ja kokonaisia keikkataltioita Provinssin vuosilta kesästä 1985 alkaen.