Hyppää pääsisältöön

Otto Wille Kuusinen ja Terijoen hallitus

Kommunistipomo Arvo Tuominen kieltäytyi pääministerin paikasta talvisodan aikaisessa Otto Wille Kuusisen "kansanhallituksessa". Hän muistelee hanketta vuonna 1970.

Tietolaatikko

Otto Wilhelm Kuusinen syntyi Laukaalla 4.10.1881 ja kuoli Moskovassa 17.5.1964. Hän toimi ennen Suomen sisällissotaa sos.dem.puolueen puheenjohtajana. Siirryttyään Neuvosto-Venäjälle hän toimi pitkään Suomen kommunistisen puolueen johdossa ja nousi myös Kominternin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johtoelimiin.

Talvisodan aikana Neuvostoliitto kokosi suomalaisista kommunistiemigranteista Terijoelle nk. kansanhallituksen. Sen johtoon asetettiin Otto Wille Kuusinen.

Hallituksen tehtävänä oli yhteistyössä puna-armeijan kanssa vapauttaa Suomi ”mannerheimilais-tannerilaisen klikin” vahingollisesta vallasta. Hankkeen vaikutus oli kuitenkin päinvastainen kuin oli tarkoitettu.

Terijoen hallitus sekä Stalinin ja Hitlerin liitto käänsivät myös monet kotimaiset kommunistit Neuvostoliiton politiikkaa vastaan.

Heistä yksi oli kommunistipuolueen silloinen pääsihteeri, Tukholmassa oleskellut Arvo Tuominen, joka kieltäytyi hallituksen johtopaikasta vastoin Stalinin määräystä.

Tuomisen haastattelussa tarkastellaan suomalaisemigranttien muutakin vaikutusta Neuvostoliiton Suomen-politiikkaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto