Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Mitä tyynyt sisältävät?

tyynyä ostamassa (copyright YLE/videokuvaa)Kaupan tyynyhyllyn äärellä silmät leviävät. Tyynyjen pakkauksissa ja hyllynreunoissa mainostetaan toinen toistaan eksoottisempia pehmusteita. Mitä ihmettä tyynyjen sisällä on, kun täytteen nimi on pallokuitu, Dunella, Fossflakes tai Formax-älypehmuste? Finlayson myy palloja ja onteloita Ensimmäiseksi kysymys täytyy esittää Suomen suurimmalle tyynyjen valmistajalle eli Finlaysonille. Finlayson tekee Familon-tuotemerkillä tyynyjä Kankaanpäässä ja Heinolassa. Leikkaamme halki pakkausten mukaan pallokuitua ja ontelokuitua sisältävät tyynyt. - Pallokuitu on polyesteriä, samoin ontelokuitu, paljastaa mallistopäällikkö Mailis Linnola Finlaysonilta. Polyester on öljystä valmistettu tekokuitu, tuttu monesta muustakin tuotteesta. Miksi valmistaja ei kerro asiakkaalle kuidun oikeaa nimeä? - Olemme halunneet kertoa pikemminkin kuidun ominaisuuksista kuin varsinaisesta kuitusisällöstä. Meidän mielestämme pallokuitu kertoo asiakkaalle enemmän kuin polyester, selittää Linnola. tyynyä avaamassa (copyright YLE/videokuvaa)Valmistaja saa toki kertoa tuotteen ominaisuuksista niin paljon kuin haluaa. Pallokuitu ja ontelokuitu ovat yleisnimityksiä, jotka kertovat siitä, miten kuitu on muotoiltu. Kaikki tyynyt litistyvät käytössä, mutta tavalliseen polyesteriin verrattuna pallo- ja ontelokuitu palautuvat pesun jälkeen paremmin kuohkeiksi. Ainakin valmistajat näin väittävät. Pelkkä tuotteen ominaisuuksien kuvailu ei kuitenkaan riitä. Tekstiilien merkintöjä säätelee EU-direktiivi; se määrää, että pakkauksissa, selosteissa ja esitteissä on kerrottava tekstiilin todellinen kuitusisältö. tyynyä tutkimassa (copyright YLE/videokuvaa)Tieto tyynyn sisällöstä on tarpeellinen vaikkapa allergisille ihmisille. Polyesterin ei toki tiedetä allergisoineen ketään, mutta mistäpä asiakas voi tietää, ettei tyynyssä ole mitään vaarallista, jos sisältöä ei selvästi kerrota. Ja mukavahan se on kenen tahansa tietää, minkä päällä yönsä makaa! Finlaysonin tuotteissa oikea kuitusisältö kerrotaan tyynyyn kiinnitetyssä pienessä pesulapussa. Tyynyjen pakkauksissa ja hyllynreunamerkinnöissä puhutaan kuitenkin vain ontelo- tai pallokuidusta. Ostotilanteessa tietoa joutuu siis vähintäänkin etsimään. Älykäs tyyny? Finlaysonin tuote on myös tyyny, joka sisältää valmistajan mukaan Formax-älypehmustetta. - Älypehmuste on lämpöön ja painoon reagoivaa polyuretaania eli vaahtomuovia, kertoo mallistopäälikkö Linnola. Formax-tyynyssä ei missään kohdin kerrota sen oikeaa sisältöä, käytössä on vain valmistajan keksimä nimi. Mutta eipä ole pakkokaan kertoa: EU-direktiivi ei koske vaahtomuovista tehtyjä tyynyjä. tyynytehdas(copyright YLE/videokuvaa)EU:ssa hyväksytyissä määräyksissä puhutaan vain tekstiilikuiduista. Vaahtomuovi ei ole kuitua, vaan vaahtoa, joten tekstiiliasetus ei koske sitä. Vaahtomuovityynyjä varten ei myöskään ole mitään omaa erikoislakiaan. Asiakkaan kannalta pykälät johtavat käsittämättömään tilanteeseen: hyllyllä on vierekkäin kaksi tyynyä, joista toisessa täytyy kertoa oikea sisältö, toisessa ei. Delux luottaa hienostuneisuuteen Turkulainen Delux on keksinyt tyynyjensä sisällölle kauniilta kuulostavat nimet. Viron tehtailla valmistetaan tyynyjä, joiden sisältönä on Dunellaa, Amicoria ja Tenceliä. - Dunella on polyeteeniä, Amicor polyakryyliä ja Tencel selluloosapohjainen kuitu. Sen virallinen nimi on lyosel, selvittää toimitusjohtaja Göran Sjöholm. Syy itse keksittyjen nimien käyttöön on selvä. - Me haluamme erottautua kilpailijoista. Ihmiset muistavat, että tämä on se paras kuitu, sanoo toimitusjohtaja. sisällön tutkintaa(copyright YLE/videokuvaa)Markkinointikikka lienee tehokas: ihmiset varmasti muistavat paremmin ja myös maksavatkin mieluummin ”Dunellasta” kuin jostakin tylsästä tekokuidusta. Näissä tyynyissä on kuitenkin täytteenä tekstiilikuituja, joten itse keksityt nimet eivät lain mukaan riitä. Jysk ja fossflakes Jysk on maahantuoja, joka tuo tyynyjä Suomeen useammastakin eri maasta. Valikoiman kalleimmasta päästä on tyyny, jonka sisällä on täytteenä fossflakesia. Mitä ihmettä se on? - Fossflakes on polyeteeniä, joka on muovin johdannainen, selittää myynti- ja markkinointipäällikkö Satu von Sybel. Miksi tätä totuutta ei siis kerrota tyynyssä? - Tässä on sattunut valmistajalle virhe. Vaadimme kyllä valmistajilta, että tuotetiedot ovat täydelliset. Meidänkin – siis maahantuojan - olisi pitänyt tämä huomata, von Sybel katuu. Vahinko tai ei, tietoja puuttuu myös monista muista Jyskin myymälöissä myytävistä tyynymalleista. Tempurilla tyynykin on liikesalaisuus Tempur-tyynyt tuodaan Suomeen Tanskasta. Niiden täytteeksi pakkauksen tekstissä kerrotaan ”tempur-materiaali.” Muuta tietoa ei anneta. - Tempur-materiali kuuluu polyuretaanien kategoriaan, myynti- ja markkinointipäällikkö Pasi Koistinen paljastaa. - Mutta tarkempi koostumus on liikesalaisuus, jota emme paljasta, hän jatkaa. tyyny auki saksilla(copyright YLE/videokuvaa)Salaisuuden verho raottui siis kuitenkin sen verran, että tyynyn täytteeksi paljastui polyuretaani eli tutummin vaahtomuovi. Mutta kun sitä ei tekstiilidirektiivit koske, sisällön paljastaminen jää valmistajan hyväntahtoisuuden varaan. Merkintöjä selvennetään tyynyn sisältöä (copyright YLE/videokuvaa)Sekä Finlayson, Delux että Jysk lupaavat parantaa merkintöjä. Kunhan vanhat varastot kaupoista tyhjenevät, uusiin tuotteisiin ja niiden pakkauksiin painetaan myös oikeat kuitunimet. Muutoksen pitäisi tapahtua tämän syksyn aikana. Finlayson lupaa uusia myös vaahtomuovityynynsä merkinnät, vaikka laki ei sitä edellytäkään. Vain Tempurilla pitäydytään vanhassa. - Toistaiseksi tempur-materiaali jää pakkausten tekstiin. Tiedon sisällöstä voi saada myyjältä tai soittamalla maahantuojalle, sanoo myynti- ja markkinointipäällikkö Pasi Koistinen. Virpi Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja
Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.