Hyppää pääsisältöön

Haussa hyvä valtuutettu

Tutkimuksen mukaan ihannevaltuutettu on korkeasti koulutettu, yhteistyökykyinen, esiintymiskelpoinen ja puhdasmaineinen henkilö, joka vastustaa kaikenmoista rötöstelyä. Mutta löytyykö sellaisia kuntavaalien ehdokaslistoista?

Ehdokkaaksi havittelevan on ensin saatava taakseen riittävästi kannatusta.

Esimerkkimme on vuodelta 1960: ehdokas Matti Melkosen asiamies on saapunut nimenkeruuseen yksityiskotiin.

Liki 30 vuotta myöhemmin Helsingin valtuutossa jännitetään illan vaalitulosta. Ehdokas Hantta Krauselta kysytään, pyrkiikö hän valtuuston häiriköksi.

Suomalaisten perinteisesti laimea äänestysinto kunnallisvaaleissa puhuttaa myös tuolloin. Miksi vaalit eivät kiinnosta?"Äänestämättä jättäminenkin on kannanotto. Jos on tyytyväinen vallitseviin oloihin niin ei tarvitse äänestää vaan jättää päättämisen muille", sanoo Jörn Donner.

Vuoden 1996 vaalien alla tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, mitä he kunnanvaltuutetultaan odottavat.


Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousivat yhteistyö- ja sovittelukyky sekä luotettavuus. Asiakysymyksistä pinnalla olivat työllisyys, ympäristöasiat sekä sosiaalisen tasa-arvon edistäminen.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto