Hyppää pääsisältöön

Huumepoliisin toimet tutkittavina

Suojeleeko huumepoliisi vasikoitaan ja tekee itse laittomia valeostoja? Matts Dumellin Lain varjolla -ohjelma tarjoaa lisänäkökulmia kuohuvaan keskusteluun.

Vuoden 2007 lopulla julkisuuteen ponnahtanut Helsingin huumepoliisin virkarikostutkinta laajentui keväällä 2008. Eräiden poliisien toiminnasta paljastui uusia piirteitä.

Syyskuussa 2008 tutkittiin kahdella eri taholla, olivatko huumepoliisit ryhtyneet tulkitsemaan poliisilain pykäliä peite- ja valeostotoiminnasta itselleen sopivalla tavalla.

Epäiltiin, että huumepoliisit palkitsevat vasikoitaan eli käyttämiään soluttautujia painamalla näiden tekemiä rikoksia villaisella.

Silminnäkijä-ohjelmassa keskusrikospoliisin ja Vantaan huumepoliisin tutkinnasta vastaava Espoon kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi sanoo pelkäävänsä poliisien taholta tullutta painostusta.

— Poliisi on pyrkinyt vaikeuttamaan tutkintaa monella tavalla, ja myös turvallisuuttani on uhattu. Ensimmäistä kertaa olen työssäni pelännyt turvallisuuteni puolesta.

Uhkaavasti käyttäytyneet poliisit pelkäävät vasikoidensa nimien paljastuvan tutkinnan yhteydessä.

— On selkeitä viitteitä myös siitä, että eräät huumepoliisin tahot mahdollisesti ovat käyttäneet ulkopuolisia siviilejä valeostojen tekemiseen. Tämä olisi ehdottomasti poliisilain vastaista, korostaa Semi.

Ohjelmassa kolme huumausainerikoksista tuomittua vankia antaa oman näyttönsä valeostoista, todisteiden peukaloimisesta sekä poliisien värväysyrityksistä vankiloissa. Yksi tapauksista johti huumepoliisin virkarikostutkinnan aloittamiseen.

Ohjelmassa haastatellaan myös sisäministeriön poliisitarkastajaa, jonka mielestä epäilyt huumepoliisin asettumisesta lain yläpuolelle on ehdottomasti tutkittava loppuun saakka.

Teksti: YLE Ajankohtaisjournalismi

Tietolaatikko

Ohjelman televisiointia seuraavana päivänä poliisin uhkailuista kertonut Espoon kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi siirrettiin asianosaisena syrjään Vantaan ja Keskusrikospoliisin huumepoliisien jutun tutkinnasta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske määräsi ohjelmassa mainitut uhkailut tutkittaviksi.
YLE Uutisten 18.09.2008 julkaiseman tiedon mukaan Keskusrikospoliisin ja Vantaan huumepoliiseja ei enää epäilty yllyttämisestä huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen. Valeostojen laillisuuden tutkinta jatkui.
Kaakkois-Suomen syyttäjänviraston apulaispäällikkö Heikki Pohjalainen päätti 16.10.2008, ettei Marianna Semin kokemasta uhkailusta tehdä esitutkintaa. Tapauksen selvittelyn perusteella ei ole syytä epäillä kenenkään tehneen rikosta. Semin uhkailuksi kokema tilanne syntyi, kun ryhmä poliiseja pelkäsi ilmiantajiensa henkilöyden paljastuvan. Poliisimies oli poliisin toimitiloihin tehdyn kotietsinnän yhteydessä lukenut Semille muistion tiedottajatoiminnan luottamuksellisuudesta. Semi koki tiedot koston mahdollisuudesta uhkailuna.
Lopulta syytteeseen joutui kesäkuussa 2009 viisi pienehköistä muotovirheistä syytettyä poliisia. Syytteet kaatuivat pääosin helmikuussa 2010. Kahden komisarion todettiin syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta he jäivät tuomioitta. Helsingin huumepoliisin ja KRP:n huumeasioista vastannut päällikkö vapautettiin kokonaan. Alun perin esitutkinta kohdistui kymmeneen Helsingin poliisilaitoksen palveluksessa olevaan poliisimieheen.

Silminnäkijä-ohjelmasta on poistettu musiikki.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.