Hyppää pääsisältöön

Huumepoliisin toimet tutkittavina

Suojeleeko huumepoliisi vasikoitaan ja tekee itse laittomia valeostoja? Matts Dumellin Lain varjolla -ohjelma tarjoaa lisänäkökulmia kuohuvaan keskusteluun.

Vuoden 2007 lopulla julkisuuteen ponnahtanut Helsingin huumepoliisin virkarikostutkinta laajentui keväällä 2008. Eräiden poliisien toiminnasta paljastui uusia piirteitä.

Syyskuussa 2008 tutkittiin kahdella eri taholla, olivatko huumepoliisit ryhtyneet tulkitsemaan poliisilain pykäliä peite- ja valeostotoiminnasta itselleen sopivalla tavalla.

Epäiltiin, että huumepoliisit palkitsevat vasikoitaan eli käyttämiään soluttautujia painamalla näiden tekemiä rikoksia villaisella.

Silminnäkijä-ohjelmassa keskusrikospoliisin ja Vantaan huumepoliisin tutkinnasta vastaava Espoon kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi sanoo pelkäävänsä poliisien taholta tullutta painostusta.

— Poliisi on pyrkinyt vaikeuttamaan tutkintaa monella tavalla, ja myös turvallisuuttani on uhattu. Ensimmäistä kertaa olen työssäni pelännyt turvallisuuteni puolesta.

Uhkaavasti käyttäytyneet poliisit pelkäävät vasikoidensa nimien paljastuvan tutkinnan yhteydessä.

— On selkeitä viitteitä myös siitä, että eräät huumepoliisin tahot mahdollisesti ovat käyttäneet ulkopuolisia siviilejä valeostojen tekemiseen. Tämä olisi ehdottomasti poliisilain vastaista, korostaa Semi.

Ohjelmassa kolme huumausainerikoksista tuomittua vankia antaa oman näyttönsä valeostoista, todisteiden peukaloimisesta sekä poliisien värväysyrityksistä vankiloissa. Yksi tapauksista johti huumepoliisin virkarikostutkinnan aloittamiseen.

Ohjelmassa haastatellaan myös sisäministeriön poliisitarkastajaa, jonka mielestä epäilyt huumepoliisin asettumisesta lain yläpuolelle on ehdottomasti tutkittava loppuun saakka.

Teksti: YLE Ajankohtaisjournalismi

Tietolaatikko

Ohjelman televisiointia seuraavana päivänä poliisin uhkailuista kertonut Espoon kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi siirrettiin asianosaisena syrjään Vantaan ja Keskusrikospoliisin huumepoliisien jutun tutkinnasta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske määräsi ohjelmassa mainitut uhkailut tutkittaviksi.
YLE Uutisten 18.09.2008 julkaiseman tiedon mukaan Keskusrikospoliisin ja Vantaan huumepoliiseja ei enää epäilty yllyttämisestä huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen. Valeostojen laillisuuden tutkinta jatkui.
Kaakkois-Suomen syyttäjänviraston apulaispäällikkö Heikki Pohjalainen päätti 16.10.2008, ettei Marianna Semin kokemasta uhkailusta tehdä esitutkintaa. Tapauksen selvittelyn perusteella ei ole syytä epäillä kenenkään tehneen rikosta. Semin uhkailuksi kokema tilanne syntyi, kun ryhmä poliiseja pelkäsi ilmiantajiensa henkilöyden paljastuvan. Poliisimies oli poliisin toimitiloihin tehdyn kotietsinnän yhteydessä lukenut Semille muistion tiedottajatoiminnan luottamuksellisuudesta. Semi koki tiedot koston mahdollisuudesta uhkailuna.
Lopulta syytteeseen joutui kesäkuussa 2009 viisi pienehköistä muotovirheistä syytettyä poliisia. Syytteet kaatuivat pääosin helmikuussa 2010. Kahden komisarion todettiin syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta he jäivät tuomioitta. Helsingin huumepoliisin ja KRP:n huumeasioista vastannut päällikkö vapautettiin kokonaan. Alun perin esitutkinta kohdistui kymmeneen Helsingin poliisilaitoksen palveluksessa olevaan poliisimieheen.

Silminnäkijä-ohjelmasta on poistettu musiikki.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto