Hyppää pääsisältöön

"Olemme siirtyneet reaalilaskentaan..."

Kuntavaalien tulokset on perinteisesti välittänyt Ylen tulosstudio. Tekniikka kehittyy ja miehet vanhenevat, mutta vaalistudion perusilme on pysynyt samana.

Otteistamme ensimmäinen on vuodelta 1972. Tuolloin ääntenlaskennan valtakunnallinen tilanne saatiin jo tietokoneelle, mutta kuntakohtaiset äänet näytettiin käsin kirjoitettuina.

Myös valtuustojen lopulliset paikkajaot näytettiin hieman nykyisestä poikkeavalla tavalla. Esimerkkinä näemme Helsingin valtuuston uuden kokoonpanon.

Tulosillat venyivät pitkälle aamuyöhön, ja toimittajien väsymys oli silmiinpistävää. Myöhemmiltä vuosilta tuttu politiikantutkija jaksoi kuitenkin uutterasti analysoida tuoreita tuloksia.

Vuonna 1996 vaalivalvojaiset siirtyivät Ylen Isoon Pajaan. Tulokset kuitenkin kerrottiin edelleen studiosta Tarmo Ropposen johdolla. Ropposen tavaramerkiksi nousivat keltainen lyikykynä sekä vaali-illan loppumetrien juontaminen paitahihasillaan.

Ropponen jäi sittemmin eläkkeelle, mutta tekijäjoukosta moni konkari oli mukana myös lokakuun 2008 vaaleissa. Tällä kertaa puvuntakit pysyivät tulosstudiolaisten päällä loppuun asti.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto