Hyppää pääsisältöön

Vaalivoiton ja -tappion hetket

Menestys kuntavaaleissa on usein merkinnyt onnistunutta alkusoittoa eduskuntavaaleihin. Puolueet arvioivat televisiouutisten ja kuntavaalilähetysten haastatteluissa puolueidensa vaalimenestystä tai -tappioita. Elävän arkiston kuntavaaliaiheiset mediat ovat vuosilta 1968, 1972, 2000, 2004 ja 2008.

Vuoden 1968 vaaleissa Suomen sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) säilytti asemansa suurimpana puolueena, keskusta oli noussut toiseksi. SDP:n Rafael Paasio piti tulosta tyydyttävänä. Veikko Vennamon vetämä Suomen Maaseudun Puolue (SMP) saavutti korkeimman, seitsemän prosentin kannatuksensa kuntavaalitasolla. Ruotsalainen kansapuolue (RKP) lisäsi vaaleissa äänisaalistaan yli 7000 äänellä, joka tarkoitti yli viiden prosentin kannatuksen nousua. Valtuustopaikoissa se tarkoittaisi "kymmenen paikan nettolisäystä".


Seuraavissa vaaleissa vuonna 1972 vennamolaiset menettivät ääniään Suomen keskustapuolueen kannattajille ja puolueen kannatuksen alamäki alkoi. SDP voitti vaalit kirkkaasti, toiseksi nousi kokoomus, mutta ero keskustaan oli pieni.

Uudella vuosituhannella värit vaihtuivat. Valtakunnan tasolla kärkikolmikko vuonna 2000 oli sama, nyt kärjessä keskusta. Helsingissä tehtiin kuitenkin historiaa, kun Vihreä liitto nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi ohi SDP:n ja Helsingistä tuli näin Euroopan vihrein pääkaupunki.


Neljä vuotta myöhemmin oli vuorostaan kokoomuslaisten vuoro juhlia. Vaikka SDP edelleen oli suurin puolue, merkitsi valtuustopaikkojen roima lisäys Kansalliselle kokoomukselle selvää vaalivoittoa. Keskusta puolestaan kuului häviäjiin.

Lokakuussa 2008 kokoomus jo nousikin suurimmaksi puolueeksi. Levein voitonhymy nähtiin kuitenkin Timo Soinin kasvoilla, kun hänen luotsaamansa perussuomalaiset saavuttivat vaaleissa 5,4 prosentin kannatuksen.

SDP nousi vaalien kakkoseksi, mutta tulos jäi kauaksi neljä vuotta aiemmasta tuloksesta. Mitä siitä ajatteli puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen? Hän kuitenkin halusi aivan aluksi kiittää vaaliehdokkaita ja ihmisiä, jotka olivat tehneet "hartiavoimin töitä" SDP:n kuntavaalikampanjan hyväksi. Mutta kuntavaaleissa kakkosija oli Urpilaisen mielestä parempi kuin eduskuntavaalien kolmossija, mikäli alkuillan tuloslaskenta piti loppuun asti paikkansa.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto