Hyppää pääsisältöön

Kadonneet: Piia Ristikankare

Piia Ristikankareen katoaminen muistuttaa Suomen tunnetuinta ratkaisematonta henkirikosta eli Kyllikki Saaren tapausta. Molemmat tapaukset ovat yhä selvittämättä ja molemmat tytöt olivat nuoria ja uskovaisia.

Piia Ristikankare oli yksinhuoltajaisän vanhin lapsi. Katoamisiltana perjantaina 7. lokakuuta vuonna 1988 perhe oli kotona. Lapset katsoivat televisiota ja isä saunoi appiukkonsa kanssa. Pian ja hänen 14-vuotiaan veljensä Teijon välille syntyi riita ja Piia lähti ulos.

Isä luuli, että Piia oli lähtenyt kaverinsa luo Paimioon, mutta sinne Piia ei koskaan saapunut. Maanantaina isä tekee katoamisilmoituksen poliisille. Piia Ristikankareen vanhemmat olivat eronneet pari vuotta aiemmin Piian äidin voimakkaan alkoholinkäytön takia. Perhe oli uskovainen ja kävi aktiivisesti Jehovantodistajien kokouksissa.

Pienellä paikkakunnalla Piia kiusattiin hänen taustansa takia. Piia oli kuitenkin aloittanut syksyllä opiskelun Turussa ja saanut uusia kavereita. Hänen ei uskota tehneen itsemurhaa, mutta mitä hänelle tapahtui? Nuorisotalolla oli perjantaina disko, mutta kukaan ei muista nähneensä siellä Piiaa.

Myös perhe on ollut epäilyksen alla, kuten aina tällaisissa tapauksissa. Todennäköistä on, että Piia nousi auton kyytiin Piikkiössä. Ottiko hänet kyytiin joku tuttu vai tuntematon, sitä ei tiedetä.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto