Hyppää pääsisältöön

22-Pistepirkko uskoi kokeellisuuteen ja nöyryyteen

Utajärveläinen 22-Pistepirkko aloitti kokeellisena triona ja nousi 1990-luvulla suomalaisen vaihtoehtorockin tärkeimmäksi vientiartikkeliksi.

Asko Keräsen, P-K Keräsen ja Espe Haverisen vuonna 1980 muodostama yhtye nousi julkisuuteen vuoden 1982 rock-SM-tapahtumassa, jossa luovuus nostettiin tärkeimmäksi kriteeriksi.

Voittoa arvosteltiin tunnustukseksi "kömpelölle taiteilulle" ja "subjektiivisesti käsitetylle luovuudelle". Tuomaristo kuitenkin arvosti Pistepirkkojen "pohtivuutta, näennäistä pienieleisyyttä ja rohkeutta".

Bändin ensimmäinen levy Piano, rumpu ja kukka (1984) jatkoi SM-esiintymisen linjaa nokkahuiluin yms. värittämine suomenkielisine laulelmineen.

Seuraavana vuonna tehdyssä haastattelussa Pistepirkot innostuvat pohtimaan kokeellisuutta ja taiteellista nöyryyttä. Niitä puollettiin, vaikka menestyksestä ei ollut tietoakaan.

Keikkoja tehtiin harvalti, ja nekin sujuivat vaihtelevasti: "Silloin kun menee hyvin, meistä tykätään. Kun ei mene, meistä ei tykätä."

Vähäisestä menestyksestä huolimatta yhtye jatkoi, koska soittaminen oli mukavaa. Koulu ja työ eivät maistuneet, ja maailma saattoi loppua pian. Sitä ennen oli parempi tehdä jotain, mikä miellytti.

Ensimmäisen albuminsa jälkeen 22-Pistepirkko vaihtoi melodicoista ja suomen kielestä 60-luvun amerikkalaiseen autotallirockiin. Käänteentekevän, pienen Pygmi-merkin tuottaman Kings of Hong Kong -levyn julkaisi keskisuuri Euros-levymerkki vuonna 1987.

1980-luvun lopussa bändi kiinnitettiin jo kansainvälisen levy-yhtiön artistikaartiin. Sonetin Spirit-alamerkillä julkaistulla Bare Bone Nest -albumilla (1989) oli mukana Pistepirkkojen ensimmäinen listahitti Frankenstein.

1990-luvun alussa yhtye alkoi valloittaa Eurooppaa. Eri musiikkityyleistä vaikutteita ammentanut Big Lupu oli Pistepirkkojen ensimmäinen ison budjetin levy, ja siitä tulikin siihen asti menestynein. Täydelliseksi poplevyksi – joidenkin mielestä jopa liian täydelliseksi – mainitun albumin tunnetuimpia numeroita on outo, pahaenteinenkin Birdy.

Pistepirkkojen country- ja bluesvaikutteinen garagerock sai 1990-luvun mittaan uutta väriä ryhmän innostuessa elektronisen tanssimusiikin käyttämästä uudesta teknologiasta. Muun muassa Eleven-levyllä (1998) kokeiltiin syntikoiden ja rytmikoneiden mahdollisuuksia.

Pistepirkoista on tullut kansainvälisesti arvostettu indierockin kulttibändi, vaikka se kaupallisesti on jäänytkin valovuosien päähän HIM:n tai Nightwishin myyntiluvuista.

Vuonna 1985 tehdyssä haastattelussa bändi oli todennutkin luottavaisesti: "Me tiedetään olevamme tosi hyviä joskus." Enteellinen oli myös Asko Keräsen tuolloinen tokaisu: "Ilman kokeellisuutta Amerikkakin olisi jäänyt löytämättä."

Jealouse ja Joey. Säv. ja san. 22-Pistepirkko.
Motorcycle Man. Säv. ja san. Esa Haverinen, sov. 22-Pistepirkko. Julkaistu levyllä The Kings of Hong Kong (1987).
Frankenstein. Säv. Asko Keränen - Hannu Keränen, sov. Asko Keränen - Hannu Keränen - Esa Haverinen, san. Hannu Keränen. Julkaistu levyllä Bare Bone Nest (1989).
Birdy. Säv. P-K Keränen, san. P-K Keränen & Asko Keränen. Julkaistu levyllä Big Lupu (1992).
Onion Soup. Säv. 22-Pistepirkko, sov. 22-Pistepirkko - Petteri Rajanti, san. 22-Pistepirkko - Tiina Keränen. Julkaistu levyllä Eleven (1998).

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.