Hyppää pääsisältöön

Graffitistit järjestyksen kourissa

Graffitit tulivat Suomeen 80-luvun puolivälissä hiphop-kulttuurin mukana. Aluksi niitä pidettiin virkistävänä taideuutuutena, 1990-luvulla jo ilkivaltana.

Vielä vuonna 1988 Helsingin kaupunki toivoi laillisten graffitien vähentävän luvatonta maalaamista. Liikennelaitos tilasi Kontulan metroasemalle ensimmäiset luvan kanssa tehdyt graffititeokset.

Sallittuja maalauspaikkoja riitti kuitenkin vain harvoille, eivätkä graffitien tekijät uskoneet lupia heltiävän kiinteistöjen omistajilta. Sitä paitsi ilmeisen monille puuhan luvattomuus oli osa sen viehätystä.

Graffitimaalarit sanoivat kaunistavansa tylsiä ja rumia betonimaisemia. Monien tavallisten kansalaisten sietorajaa kuitenkin koettelivat etenkin tussilla tai spraymaalilla piirretyt nimimerkit eli "tagit".

Vuonna 1992 VR, HKL ja poliisi aloittivat yhdessä graffitien vastaisen kampanjan. Tässä vaiheessa puhuttiin jo suoraan töhrinnästä ja ilkivallasta.

Graffiteille löytyi ymmärtäjiäkin - mm. Helsingin nuorisotoimenjohtaja Lasse Siurala, jota Mirja Pyykkö haastatteli ohjelmassaan vuonna 1994.

Vuonna 1998 Helsingin kaupunki omaksui kuitenkin linjakseen nollatoleranssin, kun rakennusvirasto käynnisti Stop töhryille -kampanjansa.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto