Hyppää pääsisältöön

Miljoonasade jatkoi juurevan suomirockin perinnettä

Jyväskyläläinen Miljoonasade teki läpimurtonsa 1980-luvun loppupuolella. Syksyistä yksinäisyyttä kuvaava Marraskuu oli bändin ensimmäinen listaykkönen.

Miljoonasade nousi julkisuuteen Juri Gagarinin avaruuslennon inspiroimalla laululla Lapsuuden sankarille. Listojen kärkeen yhtye ampaisi vuonna 1988 ilmestyneellä kakkosalbumillaan Laukauksia viulukotelossa.

Hittikappale Marraskuu syntyi jyväskyläläisessä opiskelijakylässä Salon katsellessa kaatopaikalle lentävää varisparvea. Bändin omaa nimeä kantavan Miljoonasade-laulun lähtökohtana oli satoa koetteleva kuivuus ja toive vedentulosta, joka virvoittaisi pellot jälleen henkiin. Kuivuuden ja sateen teema kasvoi myös vertauskuvaksi ihmiselämän toiveista ja pettymyksistä.

Miljoonasade liittyi melodisen, konstailemattoman ja maanläheisen suomirockin perinteeseen, mutta halusi määrätietoisesti puhutella muutakin kuin rockyleisöä. Matti Nurron ja bändin muiden lauluntekijöiden kappaleissa ei vierastettukaan iskelmällisyyttä ja kansanlaulumaisuutta.

Myöskään Heikki Salon laulutekstit eivät liikkuneet tyypillisessä rockmaailmassa. Ne liittyivät usein arkiseen elämäntaisteluun, kaljakuppiloihin, tavallisten ihmisten unelmiin ja niiden kohtaloon kylmässä maailmassa (Köyhät, Enkeleitä onko heitä, Voipallo, Hei sisko). Salo ei kuitenkaan kaihtanut myöskään globaalia näkökulmaa, ja esimerkiksi albumi Nuoli ja väri nosti esiin ekologiaan ja alkuperäiskansoihin liittyviä teemoja (Tomujoki, Gaia).

Heikki Salo oli omaksunut iskelmänikkarien perinteiset tekniset taidot, ja hänen tekstinsä kelpasivat monille muillekin artisteille. Hän on myös opettanut laulutekstien tekoa ja kirjoittanut aiheesta opaskirjan.

Miljoonasade teki levytyksiä 1990-luvun lopulle saakka. 2000-luvun alussa sen toiminta hiipui, mutta muutaman vuoden jälkeen bändi aloitti taas epäsäännöllisen keikkailun.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto