Hyppää pääsisältöön

Aino Kallaksen mestarivuodet

Aino Kallaksen mestarikausi ulottuu 1920-luvulta 1950-luvulle. Haastateltavana on Kallas-tutkija Kai Laitinen.

Kirjailija Aino Kallas (1878-1956) ehti asua niin Suomessa, Virossa, Ruotsissa kuin Englannissa.

Hänen tuotantonsa kuuluu yhtä hyvin suomalaiseen kuin eestiläiseen kirjallisuuteen, ja hänestä tuli Lontoossa hetkeksi kirjallinen muoti-ilmiö.

”Sudenmorsiamessa” ja muissa 1920-30-luvuilla syntyneissä historiallisissa proosateoksissa hän syventyi myös virolaisen kansanperinteen ”pimeään puoleen”, painajaisiin ja uskomuksiin. Balladimaisten tarinoiden keskeisenä teemana oli epäsäätyinen, kielletty ja kuolemaan päättyvä rakkaus.

1940-luvulla Kallakselta ilmestyi mm. kolme sota-ajan kokemuksia peilaavaa runokokoelmaa sekä sarja muistelmateoksia.

1950-luvulla julkaistut päiväkirjat paljastivat myös hänen pitkäaikaisen suhteensa Eino Leinoon.

Teksti: Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Aino Kallaksen tuotantoa

Lauluja ja ballaadeja, WSOY, 1897
Kuloa ja kevättä : novelleja, WSOY, 1899
Kirsti : romaani, Otava, 1902
Meren takaa : romaani, Otava, 1904
Meren takaa : toinen sarja, Otava, 1905
Ants Raudjalg : romaani, Otava, 1907
Merentakaisia lauluja : valikoima runokäännöksiä ja katsaus virolaiseen laulurunouteen, Otava, 1911
Lähtevien laivojen kaupunki : romaani, Otava, 1913
Seitsemän : Titanic : novelleja, Otava, 1914
Suljettu puutarha : runoja, Otava, 1915
Tähdenlento : virolaisen runoilijattaren Koidulan elämä : elämäkerta, Otava, 1915
Nuori Viro : muotokuvia ja suuntaviivoja, Otava, 1918
Musta raita : valikoima virolaisaiheisia novelleja, Otava, 1919
Katinka Rabe : romaani, Otava, 1920
Vieras veri : rakkausnovelleja, Otava, 1921
Barbara von Tisenhusen : romaani, Otava, 1923
Reigin pappi : romaani, Otava, 1926
Langatonta sähköä : pieniä kirjeitä Lontoosta : muistelmat, Otava, 1928
Sudenmorsian : romaani, Otava, 1928
Novelleja, Otava, 1928
Pyhän Joen kosto : kaksi balladia, Otava, 1930
Marokon lumoissa : pieniä kirjeitä Marokosta, Otava, 1931
Bathseba Saarenmaalla : näytelmä, Otava, 1932
Mare ja hänen poikansa : näytelmä, Otava, 1935
Talonpojan kunnia : näytelmä, Otava, 1936
Valitut teokset I-III, Otava, 1938
Kuoleman joutsen : runoja, Otava, 1942
Kuun silta : runoja, Otava, 1943
Löytöretkillä Lontoossa : kaksitoista vuotta Viron Lontoon-lähetystössä vuosina 1922-1934 : muistelmia Englannista, Amerikasta ja Hollannista, Otava, 1944
Polttoroviolla : runoja, Otava, 1945
Mallen tunnustukset : yksinäytöksinen ilveily, Tammi, 1945
Kanssavaeltajia ja ohikulkioita : muistoja ja muotokuvia, Otava, 1945
Uusia kanssavaeltajia ja ohikulkijoita : muistoja ja muotokuvia , Otava, 1945
Kolmas saattue : muistoja ja muotokuvia, Otava, 1947
Seitsämän neitsyyttä : tarinoita, Otava, 1948
Virvatulia : tarinoita, Otava, 1949
Rakkauden vangit : tarinoita, Otava, 1951
Päiväkirja vuosilta 1897-1906, Otava, 1952
Päiväkirja vuosilta 1907-1915, Otava, 1953
Päiväkirja vuosilta 1916-1921, Otava, 1954
Päiväkirja vuosilta 1922-1926, Otava, 1955
Päiväkirja vuosilta 1927-1931, Otava, 1956
Vaeltava vieraskirja vuosilta 1946-1956, Otava, 1957
Elämäntoveri : elämäkerta, Otava, 1959
Aino Kallaksen kauneimmat runot, Otava, 1959

Teosluettelo
Tuulia Nieminen
Petri Ikonen

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.