CMX lavalla

Julkaistu 26.09.2008 - 17:00. Päivitetty 09.01.2012 - 11:49

"Me ollaan yritetty muuttaa tyyliä joka levyllä, mutta niistä on tullut itsepäisesti sellaisia kuin on tullut", A. W. Yrjänä tunnustaa.

Nimetön. Säv. CMX, san. A. W. Yrjänä. Julkaistu Discopolis-levyllä 1996.
Kultanaamio. Säv. ja san. A. W. Yrjänä. Julkaistu Aura-levyllä 1994.
Vallat ja väet. Säv. CMX, san. A. W. Yrjänä. Julkaistu Discopolis-levyllä 1996.

CMX syntyi Torniossa vuonna 1985 Cloaca Maxima -nimisenä harcdore-punkbändinä, jonka musiikissa oli myös metalli- ja progevaikutteita.

Pienille vaihtoehtomerkeille levyttänyt bändi siirtyi kansainvälisen levy-yhtiön huomaan vuonna 1992.

Kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt Aura-albumi kuulosti jo varsin erilaiselta entiseen aggressiivisuuteen verrattuna. Ruoste-balladi oli bändin historian ensimmäinen hitti.

Aki Ville Yrjänä (s. 1967) nousi lauluntekijänä suomirockin arvostetuimpien nimien joukkoon. Filosofisia, uskonnollisia ja kirjallisia viittauksia sisältävät tekstit eivät olleet yhtä helppotajuisia kuin tavalliset popkappaleet, mutta CMX:n suosio nousi levy levyltä.

Rautakantele-levyn (1995) jälkeen julkaistulla Discopoliksella CMX hyödynsi konerytmejä. Tyylinvaihdos ja tekstien suorempi yhteiskunnallisuus saivat ristiriitaisen vastaanoton.

Discopoliksesta tuli kuitenkin CMX:n ensimmäinen kultalevy. Sen myötä se vakiinnutti paikkansa yhtenä suomalaisen rockin suosituimmista kokoonpanoista.

Bänditöiden lomassa Yrjänä julkaisi runokokoelmia. Sellaisen yksinäisen puurtamisen jälkeen tuntui "aika asialliselta päästä taas möykkäämään".

A. W. Yrjänä kommentoi itseironisesti CMX:n mainetta "vaikeana" bändinä City-lehden haastattelussa vuonna 2005: "Mehän olemme taiteellista paskaa. Meitä ei ole koskaan pelottanut tehdä taiderockia. Emmekä ole yrittäneet ohjautua ymmärrettävämpään suuntaan. Se on tuonut meille joukon fanaattisia kannattajia."

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

CMX:n viralliset sivut (cmx.fi)
Wikipedia: CMX (fi.wikipedia.org)
City-lehti: A. W. Yrjänän haastattelu (city.fi)

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

"Siinä oli punkia, perkele!" – tuottajan muistoja Lista Top 40 -ohjelmasta

Tuottaja ja ohjaaja Olof Qvickström on ollut monessa mukana.

Vuonna 1994 aloittaneesta Lista Top 40 -ohjelmasta muodostui nuorten suosikkiohjelma sen toisena ja kolmantena vuonna. Helsingin Pop & jazz konservatoriolla, Tavastialla ja Jumo Jazz Clubilla kuvattua ohjelmaa tehtiin myös tien päällä. Ohjelman tuottaja ja ohjaaja Olof Qvickström muisteli Elävälle arkistolle ohjelman tekoa vuonna 2016.

Suomalaisen kevyen musiikin vahvoja naisia

Suomalaisen kevyen musiikin vahvoja naisia 1970-90 -luvuilta

Suomalaisten naisten nousu suomirockin eturiviin näkyi selvästi tehdessäni neljä, eri vuosikymmeniä käsitellyttä sarjaa. Vielä 1970-luvulla naiset rockmuusikkoina olivat harvinaisuuksia, 1980-luvulla heitä oli jo enemmän, ja vuosituhannen lopun lähestyessä naiset olivat nousseet miesten rinnalle tasaveroisiksi tekijöiksi.

Seitsemännet sensuroimattomat: Mato ja Sakke, Olli Lindholm, AW Yrjänä ja TT Oksala

Jo seitsemänteen jaksoon ehtinyt Suomirockin sensuroimaton historia -julkaisusarjamme liukuu sujuvasti Sleepy Sleepersistä Leningrad Cowboysiin, se kertaa Yö-yhtyeen nousun, uhon ja tuhon. Ja uuden nousun, 1980-luvun uudet studiosoundit sekä pienen torniolaisen hc-punk -yhtyeen nousun rock-festivaalien päälavoille.