Hyppää pääsisältöön

Eeva Kilpi - luonto ja evakkokarjalaisuus

Vuonna 1928 syntynyt karjalaisevakko Eeva Kilpi julkaisi ensimmäisen novellikokoelmansa 1959.

Tietolaatikko

Eeva Kilven tuotantoa:
Noidanlukko. WSOY, 1959.
Kukkivan maan rannat. WSOY, 1960.
Nainen kuvastimessa. WSOY, 1962.
Elämä edestakaisin. WSOY, 1964.
Lapikkaita. WSOY, 1966.
Rakkauden ja kuoleman pöytä. WSOY, 1967.
Kesä ja keski-ikäinen nainen. WSOY, 1970.
Hyvän yön tarinoita. WSOY, 1971.
Laulu rakkaudesta ja muita runoja. WSOY, 1972.
Tamara. WSOY, 1972.
Häätanhu. WSOY, 1973.
Ihmisen ääni. WSOY, 1976.
Terveisin. WSOY, 1976.
Naisen päiväkirja. WSOY, 1978.
Se mitä ei koskaan sanota. WSOY, 1979.
Ennen kuolemaa. WSOY, 1982.
Elämän evakkona. WSOY, 1983.
Kuolema ja nuori rakastaja. WSOY, 1986.
Animalia. WSOY, 1987.
Kotileikki ja muita novelleja. WSOY, 1988.
Talvisodan aika. WSOY, 1989.
Välirauha, ikävöinnin aika. WSOY, 1990.
Jatkosodan aika. WSOY, 1993.
Kiitos eilisestä. WSOY, 1996.
Rajattomuuden aika. WSOY, 2001.
Unta vain. WSOY. 2007.

Palkinnot.
Valtion kirjallisuuspalkinnot vuosina 1968, 1974 ja 1984
Runeberg-palkinto 1990
Espoo-mitali 1977
Pro Finlandia -mitali 1974
Alfred Kordelinin yleisen edistys-ja sivistysrahaston tunnuspalkinto 1999
Karjala-palkinto 2001
Nils Ferlin-priset 2007

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Eeva Kilpi on itse todennut: "Tuotannossani erottuu kolme pääteemaa: evakkokarjalaisuus, ihmissuhteet ja luonto.

En yleensä ajattele kenelle kirjoitan, mutta lukijoitten palautteista päätellen lukijani ovat enimmäkseen valveutuneita, ajattelevia, luontoon herkästi suhtautuvia naisia, myös nuoria, vaikka olen kirjoittanut paljon keski-ikäisistä naisista."

1960-luvun lopulla tehdyssä haastattelussa vireä 40-vuotias särkee muun muassa myyttiä kärsivästä äidistä.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto