Hyppää pääsisältöön

Valtapeliä elokuussa 1940 ja kuhinaa Saksan suuntaan

Kuka johti Suomea syksyllä 1940? Kuka antoi luvan siihen, että saksalaiset sotilaat ilmestyivät Suomen maaperälle? Mikä oli Mannerheimin rooli? Eikö presidentti Kallio tiennyt asiasta mitään? Veijo Meren käsikirjoittama tv-elokuva ”Valtapeliä elokuussa 1940” käy läpi maan lähihistorian tärkeitä tapahtumia.

Talvisodan jälkeen Suomessa ei uskottu rauhan pysyvyyteen. Neuvostoliitto miehitti Baltian maat ja suursota riehui ympärillä. Moskovan rauhan ankaria ehtoja pidettiin Suomessa kohtuuttomina.

Suomi yritti etsiä talvisodan jälkeen ulospääsyä tukalasta tilanteesta pohjoismaisen puolustusyhteistyön tai jopa Ruotsin kanssa solmittavan valtioliiton kautta. Neuvostoliitossa näitä suunnitelmia ei hyväksytty.

Kun muuta ulospääsyä ei ollut, Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto alkoi lähentyä Saksaa. Jo keväällä 1940 Suomi tunnusteli mahdollisuuksia saada aseapua Saksasta.

Syksyllä 1940 Saksa asetti aseavun ehdoksi sen, että Suomi sallii saksalaisten joukkojen kauttakulun Pohjois-Norjaan. Vastapalveluksena Saksa lupasi toimittaa Suomelle sen kipeästi kaipaamaa sotakalustoa.

Mutta miten tämä päätös kauttakulusta ja asetoimituksista syntyi?

Presidentti Kyösti Kallio oli jo talvisodan aikaan sairas ja osittain syrjässä ulkopoliittisesta päätöksenteosta.

Elokuun 27. päivänä 1940 pääministeri Risto Ryti, marsalkka Mannerheim ja kenraali Rudolf Walden vierailivat presidentin kesäasunnossa Kultarannassa. Aamulla Kallio sai sairaskohtauksen.

Julkisuuteen Kallion sairastelusta kerrottiin varovaisesti. Marraskuun lopulla 1940 tuli kuitenkin tieto, että Kallio on pysyvästi estynyt sairautensa vuoksi hoitamasta virkaansa. Kallion seuraajaksi valittiin pääministeri Risto Ryti.

Valtapeliä elokuussa 1940 -elokuvan tekijät

Rooleissa:
Asko Sarkola – Mannerheim
Pertti Sveholm – Ryti
Oiva Lohtander – Walden
Ossi Ahlapuro – Kallio
Anja Pohjola – Kaisa Kallio

Tuotantotiimi:
Yleisradio 2001
Käsikirjoitus: Veijo Meri
Ohjaus: Veli-Matti Saikkonen
Lavastussuunnittelija: Anu Maja
Musiikin suunnittelija: Heikki Valpola
Naamioitsija: Jaana Mertama
Leikkaaja: Jorma Höri
Äänisuunnittelija: Lasse Litovaara
Puvustaja: Maikki Tielinen
Dramaturgi: Marjatta Lohikoski
Järjestäjä: Martti Soinisto
Tuottaja: Matti Penttilä
Tuotantopäällikkö: Pipsa Poskela
Kuvasuunnittelija: Raimo Hartzell
Kuvaussihteeri: Eeva-Liisa Pulkkinen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto