Hyppää pääsisältöön

Lauri Viita: Alfhild

Äidit vain / nuo toivossa väkevät / Jumalan näkevät, alkaa mitallisen lyriikan taiturin Lauri Viidan sävähdyttävä rakkaudentunnustus, jonka kohteena on hänen oma äitinsä.

Tietolaatikko

Verrattain suppeasta tuotannosta huolimatta lasketaan Lauri Viita (1916-1965) yhdeksi sodanjälkeisen kirjallisuutemme kärkinimeksi. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat runokokoelma Betonimylläri (1947) sekä romaani Moreeni (1950).
Runoilijan äidin nimi Alfhild pohjautuu saksalaiseen mytologiaan. Alf merkitsee keijukaista.

Heille on annettu voima ja valta / kohota unessa pilvien alta / ja katsella korkeammalta, runo jatkuu.

Runo nousi suosituksi äitienpäivien lausuntarunoksi heti valmistumisensa jälkeen. Moni muistaa sen myös Heikki Sarmannon säveltämänä ja Tapani Kansan laulamana.

Runoilijan äidin lisäksi keskeisellä sijalla runossa ovat myös hänen jo edesmennyt isänsä sekä Viidalle rakas Pispala.

Viidan elinaikaan työväen asuinalueena tunnettu Pispala ei ollut kummoisessa maineessa. Pispalalaiset itse olivat kuitenkin kylästään ylpeitä ja heillä oli vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne.

Runo julkaistiin Betonimylläri-kokoelmassa vuonna 1947.

Teksti: Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto