Hyppää pääsisältöön

Suomen sodan ensimmäinen kevät 1808

Venäjä ylitti Suomen rajan 21. helmikuuta 1808. Suomen armeijan taktiikkana oli peräytyä Pohjanmaalle odottamaan kesää ja vahvistuksia emämaasta.

Ruotsalainen sotilasjohto ei uskonut, että sotaa käyvän armeijan huolto onnistuisi talviaikaan. Venäläisten joukot kuviteltiin myös todellista suuremmiksi, eikä niiden kokoa välitetty tarkistaa.

Tarkoitus oli, että puolustusarmeija talvehtisi Pohjanmaalla, kunnes Ruotsista voitaisiin lähettää meritse tukijoukkoja. Etelä-Suomi ja Savo luovutettiinkin taisteluitta viholliselle.

Svartholman ja Viaporin linnoitusten oli määrä jäädä sillanpääasemiksi, jotka edesauttaisivat kesän vastahyökkäystä. Kummankin linnoituksen antautuminen epätoivoisessa tilanteessa romahdutti kuitenkin puolustussuunnitelman pahasti.

Suomen perääntyvä armeija kävi ensimmäiset todelliset taistelunsa huhtikuun loppupuolella Siikajoella ja Revonlahdella. Kummassakin yhteenotossa nähtiin, että venäläiset olivat lyötävissä.

Eversti Sandelsin johtama Savon prikaati lähtikin toukokuussa työntämään venäläisiä menestyksekkäästi takaisin. Ylipäällikkö Klingsporin johtama pääarmeija jäi kuitenkin Himangalle leiriin peräti seitsemäksi viikoksi - kesäkuun puoliväliin asti.

Sillä välin venäläisten tavoitteet Suomen osalta olivat muuttuneet. Aleksanteri I halusi nyt liittää Suomen pysyvästi valtakuntansa osaksi ja alkoi vannottaa suomalaisilla uskollisuudenvaloja.

Tietolaatikko

Kuvalähteet: Ateneumin taidemuseo, Eremitaasi (Leningrad) (Pietari), Ehrensvärd-seura, Helsingin kaupunginarkisto, Historian kuva-arkisto, Kansallismuseo, Kustaa Hiekan taidemuseo, Lapuan kotiseutumuseo, Nationalmuseet (Tukholma), Siikajoen pappila, Uumajan museo, Valtionarkisto.
Dramatisoidut jaksot: otteita TV1:n näytelmästä "Dunckerin kersantti".

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto