Hyppää pääsisältöön

Venäläiset Uumajassa 1809

Suomen sodan taistelut jatkuivat emämaan puolella vuoden 1809 syksyyn. Venäläiset hyökkäilivät Ruotsin rannikolle pakottaakseen maan rauhaan.

Tietolaatikko

Kuvalähteet: Statens Konstmuseet, Kungliga Bibliotek, Helsingin Yliopiston kirjasto, Museovirasto,
Ateneumin taidemuseo, Eremitaasi (Leningrad) (Pietari), Ehrensvärd-seura, Helsingin kaupunginarkisto, Historian kuva-arkisto, Kansallismuseo, Kustaa Hiekan taidemuseo, Lapuan kotiseutumuseo, Nationalmuseet (Tukholma), Siikajoen pappila, Uumajan museo, Valtionarkisto.
Draamakohtaukset: otteita Hovimäki-sarjasta.

Taisteluja käytiin Ahvenanmaalla, Uumajassa ja Tornion seudulla. Paikallisten aseleposopimusten myötä venäläiset vetäytyivät kuitenkin takaisin Suomen puolelle.

Ruotsissa kuningas Kustaa IV Aadolf syöstiin vallasta maaliskuussa. Huhtikuussa alkoi uusi sota, ja Venäjän joukot nousivat uudelleen maihin Uumajassa.

Uumajan eteläpuolella Hörneforsissa käytiin tämän jatkosodan ainoa isompi taistelu. Siinä kaatui jälkijoukkoa komentanut, Runebergin ikuistama everstiluutnantti Duncker.

Haminan rauhassa 17. syyskuuta 1809 Venäjä sai Suomen, Ahvenanmaan sekä Lapin, joka ei ollut aiemmin kuulunut Suomeen. Vuonna 1812 Suomeen liitettiin vielä iso- ja pikkuvihassa Venäjälle luovutettu ns. Vanhan Suomen alue eli Viipurin kuvernementti.

Kenraali von Döbeln piti joukoilleen kotiuttamispuheen Uumajassa lokakuussa 1809. Rauha oli hänestä iloinen uutinen, sillä Ruotsi ei enää kyennyt jatkamaan "valtiollisten erehdysten aloittamaa sotaa".

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto