Jukka Lindfors
Yle
"Pohjolan Gibraltar" antautui taistelutta toukokuussa 1808. Sen komentaja C. O. Cronstedt leimautui jälkipolvien silmissä maanpetturiksi.
Venäläisten hyökätessä Suomeen helmikuussa 1808 pääarmeija vetäytyi puolustussuunnitelman mukaisesti Pohjanmaalle. Sieltä sen oli määrä lähteä vastahyökkäykseen kesän tullessa.
Valloittamattomana pidetty Viapori sekä pienempi Svartholman linnoitus jäisivät vihollisen alueelle sillanpääasemiksi tulevaa maihinnousua varten.
Venäläiset saapuivat Helsinkiin maaliskuun alussa ja saivat rauhassa varustaa tykistöpatterinsa kuntoon. Viaporia tulitettiin Katajanokalta ja Kaivopuistosta, joskin vahingot jäivät vähäisiksi.
Huhtikuun alussa linnakkeen komentaja Carl Olof Cronstedt suostui kuitenkin antautumaan 3.5. mennessä, ellei Ruotsista sitä ennen tulisi apua.
Oli kuitenkin epätodennäköistä, että meri olisi vielä tuossa vaiheessa sulanut kylliksi merenkäyntiä ajatellen.
Kahden kuukauden piirityksen jälkeen Viapori luovutettiinkin venäläisille 3. toukokuuta 1808. Ruotsista apua hakemaan lähetetyt upseerit saapuivat Tukholmaan vasta samana päivänä.
Viaporin antautumista on yleensä pidetty sotilaallisesti käsittämättömänä ratkaisuna. Se oli Ruotsi-Suomelle raskas psykologinen tappío.
Ruotsinsalmen meritaistelun sankari Cronstedt leimattiin nyt petturiksi. Tätä kuvaa vahvisti J. L. Runebergin Viapori-runo Vänrikki Stoolin tarinoissa. Viaporin luovuttaneen C. O. Cronstedtin motiiveista ei ole vieläkään varmuutta. Historioitsija C. J. Gardbergin mukaan ratkaisuun vaikuttivat mm. Viaporin eristyneisyys sekä tappiomielialaa lietsoneet huhut.Tietolaatikko
Venäläiset upseerit asuivat Helsingin porvarien taloissa. Asukkaat pyysivätkin, ettei linnoituksesta ammuttaisi kaupunkia. Suomalaisten upseerien vaimot saivat vapaasti käydä linnakkeessa. Osa heistä välitti venäläisten lahjusrahoja ja vakoili vihollisen hyväksi. Varusväen keskuudessa levitettiin myös huhuja Suomen pääarmeijan menetyksistä. Oikeita tietoja ei eristyksissä oleva linnoitus saanut.
Gardbergin mukaan linnoitus oli myös outo ympäristö meriupseeri Cronstedtille. Lisäksi Viapori oli rakennettu puolustautumaan mereltä tulevaa hyökkäystä vastaan - kaupungin puolella sen varustukset olivat vaatimattomammat.
C. O. Cronstedt tuomittiin sotaoikeudessa kuolemaan Viaporin antautumisen takia. Tuomio jäi kuitenkin panematta täytäntöön Haminan rauhansopimuksen johdosta.
Kuvalähteet: Statens Konsmuseet, Kungliga Bibliotek, Helsingin Yliopiston kirjasto.
Draamakohtaukset: otteita Hovimäki-sarjasta.
Katso myös
- Wikipedia: Suomen sota (fi.wikipedia.org)
- 1809.fi – Kansakuntaa rakentamaan: Suomen sota (1809.fi)
- Sodan ja rauhan tie: Suomen sota (koti.mbnet.fi)
