Hyppää pääsisältöön

Hovimäen aikaan: Miksi Viapori antautui

"Pohjolan Gibraltar" antautui taistelutta toukokuussa 1808. Sen komentaja C. O. Cronstedt leimautui jälkipolvien silmissä maanpetturiksi.

Tietolaatikko

Viaporin luovuttaneen C. O. Cronstedtin motiiveista ei ole vieläkään varmuutta. Historioitsija C. J. Gardbergin mukaan ratkaisuun vaikuttivat mm. Viaporin eristyneisyys sekä tappiomielialaa lietsoneet huhut.
Venäläiset upseerit asuivat Helsingin porvarien taloissa. Asukkaat pyysivätkin, ettei linnoituksesta ammuttaisi kaupunkia. Suomalaisten upseerien vaimot saivat vapaasti käydä linnakkeessa. Osa heistä välitti venäläisten lahjusrahoja ja vakoili vihollisen hyväksi. Varusväen keskuudessa levitettiin myös huhuja Suomen pääarmeijan menetyksistä. Oikeita tietoja ei eristyksissä oleva linnoitus saanut.
Gardbergin mukaan linnoitus oli myös outo ympäristö meriupseeri Cronstedtille. Lisäksi Viapori oli rakennettu puolustautumaan mereltä tulevaa hyökkäystä vastaan - kaupungin puolella sen varustukset olivat vaatimattomammat.
C. O. Cronstedt tuomittiin sotaoikeudessa kuolemaan Viaporin antautumisen takia. Tuomio jäi kuitenkin panematta täytäntöön Haminan rauhansopimuksen johdosta.
Kuvalähteet: Statens Konsmuseet, Kungliga Bibliotek, Helsingin Yliopiston kirjasto.
Draamakohtaukset: otteita Hovimäki-sarjasta.

Venäläisten hyökätessä Suomeen helmikuussa 1808 pääarmeija vetäytyi puolustussuunnitelman mukaisesti Pohjanmaalle. Sieltä sen oli määrä lähteä vastahyökkäykseen kesän tullessa.

Valloittamattomana pidetty Viapori sekä pienempi Svartholman linnoitus jäisivät vihollisen alueelle sillanpääasemiksi tulevaa maihinnousua varten.

Venäläiset saapuivat Helsinkiin maaliskuun alussa ja saivat rauhassa varustaa tykistöpatterinsa kuntoon. Viaporia tulitettiin Katajanokalta ja Kaivopuistosta, joskin vahingot jäivät vähäisiksi.

Huhtikuun alussa linnakkeen komentaja Carl Olof Cronstedt suostui kuitenkin antautumaan 3.5. mennessä, ellei Ruotsista sitä ennen tulisi apua.

Oli kuitenkin epätodennäköistä, että meri olisi vielä tuossa vaiheessa sulanut kylliksi merenkäyntiä ajatellen.

Kahden kuukauden piirityksen jälkeen Viapori luovutettiinkin venäläisille 3. toukokuuta 1808. Ruotsista apua hakemaan lähetetyt upseerit saapuivat Tukholmaan vasta samana päivänä.

Viaporin antautumista on yleensä pidetty sotilaallisesti käsittämättömänä ratkaisuna. Se oli Ruotsi-Suomelle raskas psykologinen tappío.

Ruotsinsalmen meritaistelun sankari Cronstedt leimattiin nyt petturiksi. Tätä kuvaa vahvisti J. L. Runebergin Viapori-runo Vänrikki Stoolin tarinoissa.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.