Hyppää pääsisältöön

Ristiriitaisuuksien mies Timo Soini

Timo Soini ei kavahda nimitystä Suomen poliittisen elämän populistipäällikköydestä. Syksyllä 2008 hänen johtamansa puolue voitti kuntavaalit, seuraavana kesänä hänet valittiin huimin luvuin Euroopan parlamenttiin. Soini on ristiriitaisuuksien mies.

Nuoruusvuosinaan hän sekä kääntyi katoliseksi että alkoi kannattaa Millwallia, Englannin pahamaineisimpana pidettyä jalkapallojoukkuetta.

— Käyn siellä katsomassa keskinkertaista jalkapalloa enkä hulinoimassa, Soini kuittaa Nybergin ihmettelyn.

Soini on vetänyt Perussuomalaisten puoluetta vuodesta 1997 alkaen. Puolueen kannatus on noussut tasaisesti koko ajan. Joko nyt on uuden puheenjohtajan aika?

— Mä en ole lähdössä mihinkään, hyväntuulinen Soini sanoo.

Perussuomalaiset muistetaan etenkin Tony Halmeen kansanedustajauran vuoksi. Vuonna 2003 eduskuntaan äänivyöryllä nousseen Halmeen ura kesti vaihtelevalla menestyksellä kaikkiaan kolme vuotta. Kannattiko Halme ottaa puolueen kansanedustajaehdokkaaksi, Timo Soini?

— Halme maksoi kovan hinnan, hänen kannaltaan ei ehkä kannattanut, Soini sanoo.

Lokakuussa 2008 perussuomalaiset keräsivät kuntavaalien äänistä huimat 5,4 prosenttia, mitä on pidettävä selvänä vaalivoittona.

Puolueen vaalivalvojaisissa Soini kiisti, että puolue olisi yhden miehen varassa.

Kesäkuussa 2009 kansa äänesti Soinin selvin, 130 432 äänen luvuin Euroopan parlamenttiin. Soini oli vaalien ehdoton äänikuningas.

Tietolaatikko

Raumalla vuonna 1962 syntynyt Soini on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri.
Perussuomalaisten puolue perustettiin SMP:n hajottua vuonna 1995. Soini on toiminut puolueen puheenjohtajana vuodesta 1997 alkaen ja kansanedustajana vuodesta 2003.
Vuoden 2006 presidentinvaaleissa Soini sai 3,4 prosenttia äänistä, selvästi enemmän kuin mikä hänen puolueensa silloinen kannatus oli.


  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto