Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Hyvät kävelykengät ovat kauttaaltaan nahkaa

lenkkari (copyright YLE/videokuvaa)Laatujätkä etsii kestäviä, laadukkaita tuotteita kaiken sen roinan keskellä, joka hajoaa käsiin alta aikayksikön. Hinta ja merkkikään kun eivät enää takaa laatua! Vuorossa kävelykengät.

Kunnon kenkiin kannattaa satsata. Kun jalassa on priimaa, niin varpaat viihtyvät eikä mikään hierrä. Kokonaan toinen juttu onkin sitten se, mistä ne hyvät kengät tunnistaa. Siihen ostaa vastata monikymmenvuotisen suutarinuran tehnyt Matti Merjama.

- Hyvä kenkä on nahkaa eikä keinokuitua. Nykyään käytetään paljon keinomateriaaleja, esimerkiksi kuitunahkaa, joka tarkoittaa nahanpaloja, jotka on jauhettu jauhoksi ja vedetty liimaseoksella kasaan. Keinomateriaali kestää käytössä huomattavasti vähemmän kuin aito nahka, ja se myös turpoaa kostealla.

- Aidolla nahalla on hyvä imukyky. Nahka imee jalkahien ja muun kosteuden nopeasti mutta myös kuivuu pian ja hengittää. Nahka on kuin huopatossu – talvella lämmin ja kesällä vilpoinen! Täysnahkakenkä, jossa on nahkavuori ja päällinen, ei hiosta mutta on aina lämmin. Mitä enemmän kengässä on keinomateriaalia, sitä hiostavampi se on kesällä ja sitä kylmempi talvella.

- Myös pohjamateriaalissa nahka on kestävä ja miellyttävä, joskin nykyään muovit ovat yhä useammin kenkien pohjana. Muovi johtaa kylmyyttä tai lämpöä, nahka taas eristää.

matti (copyright YLE/videokuvaa)- Kengät parkittiin ennen luonnonparkilla, mutta nykyään kaikki on kemiallisesti parkittua. Kun nahkakenkä sitten kastuu, nousee kemiallinen parkki pintaan ja kenkään tulee näkyvä raja. Kenkä pitäisikin silloin kastaa kokonaan, jotta rajaa ei tule. Kastuminen ei sinällään tuhoa nahkakenkää, mutta kosmeettinen vika muodostuva raja tietysti on, eikä rajaa saa koskaan pois.

- Pohjat ovat nykyään yhä useammin muovia, polyuretaania. Se vanhentuu nopeasti. Tehtaat antavat pohjille usein kaksi vuotta käyttöikää, mutta kun kenkä makaa ensin puoli vuotta-vuoden tehtaan varastossa, niin se saattaa käytössä hajota eli murentua heti ensi käyttämällä.

- Paras pohjamateriaali on siis nahka. Hyvä on myös aito kumi, mutta sitä ei tahdo saada nykyisin mistään. Ainoastaan pienillä maahantuojilla tällaisia kenkiä saattaa olla myynnissä. Kun päällinen ja pohja ovat molemmat nahkaa, niin ne pelaavat yhteen hyvin. Jos pohja on keinomateriaalia, niin liitoskohta syö nahan puhki.

- Nahka on kestävin myös vuorimateriaalina. Harvoissa kengissä vuori tosin enää on nahkaa. Pinkopohjana (eli sisäpohjana) paras materiaali on jälleen nahka.

– Ihmisillä on erilaiset jalat: toisella suora, toisella käyrä lesti. Vääränlainen lesti tekee kengästä vähemmän laadukkaan ja mukavan. Kannattaa katsoa, kääntyykö oma jalka sisäänpäin vai onko se suora ja valita oikeanlainen kenkä sen mukaan.

lenkkareita valitsemassa (copyright YLE/videokuvaa)- Suurin osa kengistä on nykyään liimapohjakenkiä. Huonosti tehdyt liimapohjat hajoavat helposti, eivätkä suutarit viitsi korjata niitä, koska se on työlästä. Liimapohja on helppoa tehdä, ja jos liimapohjassa käytetään kunnon nahkaa, niin se kestää kyllä, mutta muovimateriaalit eivät kestä.

- Englannissa tehdään kunnon ommeltua kenkää, randikenkää. Randikengässä reunus ommellaan ensin päälliseen ja sitten pohja ommellaan randiin kiinni.

- Italia on myös luotettava kenkävalmistusmaa, samoin Espanja, Sveitsi, Englanti ja Portugali. Valitettavasti Suomessa tehdään halvalla muka näyttävännäköistä kenkää, mutta laatu on usein huonoa. Virosta taas on tullut kenkiä, joissa on, joka ei kestä kulutusta ollenkaan, vaan menee kosteassa heti rikki. Nykyisin kenkiä tehdään paljon aliurakointina, kenkätehtaat kokoavat kengät ja osat tilataan sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Kaukoidästä tulee paljon kivannäköistä muttei kestävää kenkää.

lenkkari (copyright YLE/videokuvaa)Matti Merjama muistuttaa myös huollon tärkeydestä. Nahkaa pitää rasvata säännöllisesti. Silloin kenkä kestää jopa kymmeniä vuosia.

Noora Hirn / TV1 Kuningaskuluttaja

Lue aiemmat Laatujätkä-jaksot
Pölynimurit
Digikamerat
Tennarit
Pyykkikone
T-paita
Grilli

*******
Laatujätkä etsii kestäviä, laadukkaita tuotteita kaiken sen roinan keskellä, joka hajoaa käsiin heti tai viimeistään takuuajan päättymisen jälkeen. Asiantuntijoiden vinkit auttavat laatutuotteiden löytämisessä tänä aikana, jolloin merkki, hinta ja ostopaikkakaan eivät enää aina takaa laatua.
16-osaisessa sarjassa käsitellään koko syksyn ajan jokaisesta kodista löytyviä tavaroita kodinkoneista vaatteisiin ja kenkiin ja huonekaluista viihde-elektroniikkaan. Aiemmin sarjassa on käsitelty grillit, trikoo-t-paidat, pyykkikoneet, tennarit, digikamerat ja pölynimurit.
*******

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.