Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Uusissakin astioissa lyijyä ja kadmiumia

kaupassa (copyright YLE/videokuvaa)Viime keväänä Kuningaskuluttaja testasi vanhojen astioiden lyijy- ja kadmiumpitoisuuksia. Silloin vanhasta kolpakosta löytyi lyijyä monisatakertainen määrä verrattuna viranomaisten suosituksiin. Nyt tutkimme uusien astioiden myrkkypitoisuuksia.

Niistäkin irtosi lyijyä ja kadmiumia, mutta vähemmän kuin vanhoista astioista.

Raskasmetallit antavat värin ja kiillon

Lyijyä on perinteisesti käytetty astian lasitteessa saamaan aikaan kaunis kiilto. Nykyisin lyijypitoisia lasitteita käytetään harvoin, mutta astioissa voi silti olla lyijyä.
- Lyijyä voidaan sekoittaa väreihin, jotta ne tasoittuvat paremmin ja väripigmentit liimautuvat alustaansa. Myös kuvion kiinnittämiseen voidaan käyttää lyijyä, lehtori Airi Hortling Taideteollisesta korkeakoulusta kertoo.

Kadmium taas on väriaine.
- Kadmimilla saadaan tontun- ja tomaatinpunaiset ja kirkkaan keltaiset värit, Airi Hortling jatkaa.

Näillä vihjeillä ostimme Kuningaskuluttajan tutkimusta varten 25 mukia ja lautasta kolmesta eri kaupasta. Valikoimassa oli keltaisia ja punaisia astioita kadmiumin varalta. Lyijy ei päälle näy, joten sen suhteen ostokset tehtiin summamutikassa.

Lyijy ja kadmium ovat vaarallisia

testitikku (copyright YLE/videokuvaa)Lyijy ja kadmium ovat ihmisen terveydelle vaarallisia raskasmetalleja. Lyijy lisää muun muassa sydänkohtauksen riskiä. Erityisen vaarallista se on lapsille. Se aiheuttaa keskushermoston kehityshäiriöitä, jotka voivat johtaa oppimisvaikeuksiin, keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja kasvun hidastumiseen.

Kadmium taas on tutkimuksissa liitetty esimerkiksi keuhko- ja eturauhassyöpiin ja luukatoon.

Astioiden lyijy- ja kadmiumpitoisuuksille on EU:ssa sovittu raja-arvot, joita ei saa ylittää. Nämä EU-rajat mitataan astian sisäpinnalta. Suomessa tehdään lisäksi niin kutsuttua huulirajatestiä, jossa pitoisuudet mitataan mukin ulkoreunalta siltä alueelta, johon huulet voivat koskettaa. Suomessa on myös säädetty erikseen raja-arvot erityisesti lapsille tarkoitetuille astioille. Ne ovat tiukemmat kuin aikuisten rajat.

Periaatteessa on valmistajan vastuulla, että astiat ovat määräysten mukaisia. Varsinkin kun astiat tulevat ulkomailta, myös maahantuoja ja kauppa vastaavat tavaran laadusta asiakkaalle.

Ulkomailta tulevia astioita valvoo tulli. Se myös testaa osan astiaeristä, mutta ei kaikkia. Suomessa valmistettuja astioita valvovat kunnat ja Elintarviketurvallisuusvirasto.

Laboratoriotesti paljastaa totuuden

Ostamamme astiat testasi helsinkiläinen MetropoliLab. Astioille tehtiin sekä EU-pykälien että kotimaisten säädösten vaatimat mittaukset.

Lopputulos oli yllättävä. Aikuisten raja-arvot eivät ylittyneet yhdessäkään testatussa astiassa, mutta lasten raja-arvot rikkoutuivat osassa astioista. Kymmenestä eri astiasta liukeni joko lyijyä, kadmiumia tai molempia lasten raja-arvot ylittäviä määriä. Lyijyn osalta tuo erityisesti lapsille tarkoitettujen astioiden raja-arvo on 0,05 mg/dm3 ja kadmiumin 0,01 mg/dm3.

mukit ja lautaset (copyright YLE/videokuvaa)

Taulukko 1. Lyijy- ja kadmiumpitoisuudet mg/dm2

Astia Ostopaikka Kadmium mg/dm2 Lyijy mg/dm2
1. Muki Pink Daisy Anttila 0,002 0,174
2. Muki Viivi & Wagner Prisma 0,039 0,055
3. Muki 40 v. Tarjoustalo 0,001 0,117
4. Muki Nallet Tarjoustalo 0,001 0,143
5. Lautanen, raitoja Prisma 0,018 0,102
6. Muki Äiti Tarjoustalo 0 0,147
7. Lautanen Nalle Puh Tarjoustalo 0,001 0,117
8. Lautanen Sydämet Tarjoustalo 0,041 0,119
9. Lautanen Kellogs, punainen Anttila 0,013 0,074
10. Lautanen Kellogs, keltainen Anttila 0,013 0,075

Osa testiastioista ei selvästikään ole erityisesti lapsille tarkoitettuja, joten lasten raja-arvoja ei niihin lain mukaan voi soveltaa. Joukossa on kuitenkin myös astioita, jotka ainakin päällepäin näyttävät lapsille mieluisilta.

Lasten raja-arvot ylittyvät muun muassa kahdessa Anttilasta ostetussa lautasessa.

- Tässä on tapahtunut virhe. Edellytämme tavarantoimittajalta, että Suomen lainsäädännön mukaiset rajat alitetaan, mutta valitettavasti niin ei ole nyt käynyt, Keskon tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo valittelee.

Kesko testaa myyntiin tulevia astioita myös itse omassa laboratoriossaan. Kaikkia astiaeriä ei kuitenkaan testata, joten lipsahduksia voi sattua. Testissämme kiinni jääneet lautaset Kesko aikoo poistaa markkinoilta.

- Jos jollakulla nyt on näitä Anttilasta ostettuja lautasia, ne voi palauttaa Anttilaan ja saada rahat takaisin, lupaa Kalervo.

Lyijyn ja kadmiumin käyttö astioissa tavallista

Suurin osa astioista sisälsi ainakin vähän lyijyä, kadmiumia tai molempia. Useimmiten määrät olivat kuitenkin niin pieniä, että raja-arvot eivät ylittyneet. Kuitenkin vain yksi muki 25 astian joukossa selvisi täysin puhtain paperein eli kumpaakaan raskasmetallia ei löytynyt yhtään.

prisman pikkumuki (copyright YLE/videokuvaa)Hämmennystä herättää Prismasta ostettu pienen pieni muki, jonka pohjassa lukee teksti ”Lead- and cadmium free.” Astian pitäisi olla täysin lyijytön ja kadmiumiton. Siitä huolimatta pikkumukista irtosi lyijyä 0,039 mg/dm3. Lasten astioille asetettu raja-arvo ei siis ylittynyt, mutta lähellä ollaan!

Logistiikka ja laatujohtaja Lasse Korhonen Intrade Partnersilta myöntää, että mukin teksti johtaa asiakasta harhaan.

- Tuotannon jossakin vaiheessa on tehty virhe ja maahantuoja on jättänyt asian tarkistamatta. Vedämme virheellistä tietoa antavat tuotteet pois markkinoilta, Korhonen lupaa.

Miten myrkkyjä voi välttää?

Jos myrkkykuorman haluaa pitää mahdollisimman pienenä, kannattaa suosia valkoisia astioita. Niistä irtoaa erittäin harvoin mitään vaarallista. Värikkäät astiat kannattaa pestä astianpesukoneessa. Jos värit haalistuvat, astiasta liukenee varmasti jotain epäterveellistä. Haalistuva astia kannattaa poistaa käytöstä. Ruokia ei myöskään pitäisi säilyttää ainakaan pitkiä aikoja värillisissä astioissa. Mitä pitempään astiaa liottaa, sitä suurempi on mahdollisesti liukeneva myrkkymäärä.

labratesti (copyright YLE/videokuvaa)Markkinoilla on myös yksi kotikäyttöön tarkoitettu lyijytesti. Kokeilimme myös sen toimivuutta. Laboratorio löysi kymmenen astiaa, joissa oli lyijyä enemmän kuin lasten astioille on sallittu. Kotitesti tunnisti näistä astioista yhdeksän – yksi jäi siis tunnistamatta. Toisaalta kotitesti reagoi myös hyvin pieniinkin lyijypitoisuuksiin eikä tuominnut yhtäkään astiaa turhaan lyijyä sisältäväksi. Testi antaa siis melko oikeita tuloksia, mutta täysin varma se ei ole. Lead Check -lyijytestiä voi tilata internetin kautta.

Virpi Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.