Hyppää pääsisältöön

Huhtiniemen mysteeri

Lappeenrannassa on vuosikymmeniä elänyt huhu, jonka mukaan salainen kenttäoikeus teloitutti kesällä 1944 satoja rintamakarkureita Huhtiniemen kaupunginosassa.

Huhut lähtivät liikkeelle vuonna 1971, kun vesijohtotyömaan kaivuri osui vanhaan hautaan. Karkureiden teloitukset ja väitetty salainen kenttäoikeus nousivat valtakunnalliseksi puheenaiheeksi 1990-luvun alussa.

Salaisen tuomioistuimen puheenjohtajaksi mainittiin lappeenrantalainen pankinjohtaja ja kunnallisvaikuttaja Toivo Tapanainen. Todisteina teloituksista esiteltiin papereita ja karttoja, joiden sanottiin olevan peräisin Tapanaisen jäämistöstä.

Virallisista lähteistä ei löytynyt viitteitä Huhtiniemeen. Salaiseen kenttäoikeuteen uskovat pitivät tätä juuri todisteena siitä, että huhuissa oli perää.

Vuonna 2006 aloitettiin vihdoin kaivaukset, joissa löytyikin luurankoja. Osoittautui kuitenkin, että ne olivat peräisin 1800-luvulta, eikä jäännöksissä ollut merkkejä väkivaltaisesta kuolemasta.

Kaivauksia laajennettiin vuonna 2007, mutta enempää ruumiita ei enää löytynyt. Tutkijaryhmän mielestä Huhtiniemessä ei ollut jatkosodan aikaisia joukkohautoja.

Ilta-Sanomien toimittaja Pasi Jaakkonen tuli kirjassaan vuonna 2007 siihen tulokseen, että "Syväkurkuksi" kutsuttu huhun levittäjä oli väärentänyt esittämänsä asiakirjat. Myös historiantutkijat Heikki Ylikangas ja Juhani Tasihin olivat samalla kannalla.

Vaikka Huhtiniemestä ei ruumiita löytynyt, keskustelu jatkosodan aikana ammuttujen karkurien määrästä on jatkunut tämän jälkeenkin. Professori Ylikangas on käynyt asiasta kiivasta polemiikkia vastaväittäjiensä kanssa.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto