Hyppää pääsisältöön

Laman kuva: Suurtyöttömyys on valinta

Rahamarkkinoiden vapauttaminen, ylisuuret reaalikorot ja julkisen talouden leikkaukset johtivat lama-Suomen suurtyöttömyyteen. Vuonna 1993 Suomessa oli 500 000 työtöntä. Työttömyysaste oli yli 20 prosenttia.

Tietolaatikko

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa vuonna 2008 työttömänä oli 151 000 henkeä, ja työttömyysaste oli 5,6 prosenttia.

Asiantuntijoiden arvio laman taittumisesta vuonna 1992 osoittautui virheelliseksi. Velkaantuneita kotimarkkinoita ei auttanut nousuun edes viennin vahva veto.

”Hallituksen ja pankin tiet eivät koskaan yhtyneet”, muistelee Ahon hallituksen (1991 - 1995) oikeusministeri Hannele Pokka. ”Poliitikkojen tehtävänä oli vahtia työttömiä ja konkursseja, Suomen Pankin markan vakaata arvoa ulkomailla.”

Kun laman pohja saavutettiin vuonna 1993, päätti hallitus leikata valtion menoja yli 30 miljardilla markalla. Leikkauksia perusteltiin sillä, että kasvavien työttömyysmenojen ja vähenevien verotulojen vuoksi valtion menot olivat suuremmat kuin tulot. Budjetin alijäämä piti kattaa velanotolla.

”Normaalisti laskun aikana elvytetään ja lisätään valtion menoja. Nyt valtion menoja vähennettiin, jolloin syvennettiin edelleen sitä lamaa, joka oli muutenkin kireän rahapolitiikan johdosta syntynyt”, sanoo professori Pekka Ahtiala.

Timo-Erkki Heinon raportti Tosi asia selvittää talouspolitiikkaa, joka johti suurtyöttömyyteen. Raportti vuodelta 1995 on samalla kansantaloustieteen oppitunti, ja siinä kuuluu myös työttömien ääni.

Asiantuntijoina ovat professori Pekka Ahtiala ja tutkimusjohtaja Tuire Santamäki-Vuori sekä Ahon hallituksen ministerit Hannele Pokka ja Eeva Kuuskoski.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto