Hyppää pääsisältöön

Laman kuva: Suurtyöttömyys on valinta

Rahamarkkinoiden vapauttaminen, ylisuuret reaalikorot ja julkisen talouden leikkaukset johtivat lama-Suomen suurtyöttömyyteen. Vuonna 1993 Suomessa oli 500 000 työtöntä. Työttömyysaste oli yli 20 prosenttia.

Tietolaatikko

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa vuonna 2008 työttömänä oli 151 000 henkeä, ja työttömyysaste oli 5,6 prosenttia.

Asiantuntijoiden arvio laman taittumisesta vuonna 1992 osoittautui virheelliseksi. Velkaantuneita kotimarkkinoita ei auttanut nousuun edes viennin vahva veto.

”Hallituksen ja pankin tiet eivät koskaan yhtyneet”, muistelee Ahon hallituksen (1991 - 1995) oikeusministeri Hannele Pokka. ”Poliitikkojen tehtävänä oli vahtia työttömiä ja konkursseja, Suomen Pankin markan vakaata arvoa ulkomailla.”

Kun laman pohja saavutettiin vuonna 1993, päätti hallitus leikata valtion menoja yli 30 miljardilla markalla. Leikkauksia perusteltiin sillä, että kasvavien työttömyysmenojen ja vähenevien verotulojen vuoksi valtion menot olivat suuremmat kuin tulot. Budjetin alijäämä piti kattaa velanotolla.

”Normaalisti laskun aikana elvytetään ja lisätään valtion menoja. Nyt valtion menoja vähennettiin, jolloin syvennettiin edelleen sitä lamaa, joka oli muutenkin kireän rahapolitiikan johdosta syntynyt”, sanoo professori Pekka Ahtiala.

Timo-Erkki Heinon raportti Tosi asia selvittää talouspolitiikkaa, joka johti suurtyöttömyyteen. Raportti vuodelta 1995 on samalla kansantaloustieteen oppitunti, ja siinä kuuluu myös työttömien ääni.

Asiantuntijoina ovat professori Pekka Ahtiala ja tutkimusjohtaja Tuire Santamäki-Vuori sekä Ahon hallituksen ministerit Hannele Pokka ja Eeva Kuuskoski.

Teksti: Rita Landström

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto