Hyppää pääsisältöön

Laman kuva: Suurtyöttömyys on valinta

Rahamarkkinoiden vapauttaminen, ylisuuret reaalikorot ja julkisen talouden leikkaukset johtivat lama-Suomen suurtyöttömyyteen. Vuonna 1993 Suomessa oli 500 000 työtöntä. Työttömyysaste oli yli 20 prosenttia.

Tietolaatikko

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa vuonna 2008 työttömänä oli 151 000 henkeä, ja työttömyysaste oli 5,6 prosenttia.

Asiantuntijoiden arvio laman taittumisesta vuonna 1992 osoittautui virheelliseksi. Velkaantuneita kotimarkkinoita ei auttanut nousuun edes viennin vahva veto.

”Hallituksen ja pankin tiet eivät koskaan yhtyneet”, muistelee Ahon hallituksen (1991 - 1995) oikeusministeri Hannele Pokka. ”Poliitikkojen tehtävänä oli vahtia työttömiä ja konkursseja, Suomen Pankin markan vakaata arvoa ulkomailla.”

Kun laman pohja saavutettiin vuonna 1993, päätti hallitus leikata valtion menoja yli 30 miljardilla markalla. Leikkauksia perusteltiin sillä, että kasvavien työttömyysmenojen ja vähenevien verotulojen vuoksi valtion menot olivat suuremmat kuin tulot. Budjetin alijäämä piti kattaa velanotolla.

”Normaalisti laskun aikana elvytetään ja lisätään valtion menoja. Nyt valtion menoja vähennettiin, jolloin syvennettiin edelleen sitä lamaa, joka oli muutenkin kireän rahapolitiikan johdosta syntynyt”, sanoo professori Pekka Ahtiala.

Timo-Erkki Heinon raportti Tosi asia selvittää talouspolitiikkaa, joka johti suurtyöttömyyteen. Raportti vuodelta 1995 on samalla kansantaloustieteen oppitunti, ja siinä kuuluu myös työttömien ääni.

Asiantuntijoina ovat professori Pekka Ahtiala ja tutkimusjohtaja Tuire Santamäki-Vuori sekä Ahon hallituksen ministerit Hannele Pokka ja Eeva Kuuskoski.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto