Toimittaja: Joo, tota me oikeestaan ehittiin jo tossa vähän niin kuin aloittaa kun mä kysyin että onko tää ylipäätään mielenkiintoinen aihe mutta mitä kaikkea tän perintäalan valvontaan kuuluu?
Kokkarinen: No siihen kuuluu aika paljon. Jo heti hakemusvaiheessa lääninhallitus tutkii hakijoiden vakavaraisuuden, luotettavuuden ja ammattipätevyyden. Ja mitä nämä pitää sisällään niin hakemukseen tulee liittää tilinpäätösasiakirjat ja verottajan todistus, hakijan sekä perinnästä vastaavan henkilön luottotiedot tarkistetaan myös. Ja toimiluvan saaneiden yritysten vakavaraisuutta lääninhallitus valvoo joka vuosittain tänne saatavien tilinpäätösten avulla. Luotettavuus eli yrityksen toimijoiden taustat selvitetään. Jos joku on viimeisen viiden vuoden aikana syyllistynyt sellaiseen rikokseen, jolla on merkitystä perintätoimen kannalta, niin se on este toimiluvan myöntämiselle. Rikosnimikkeistä voisin mainita mainita esim. kavalluksen, kiristyksen, veropetoksen, törkeän pahoinpitelyn. Muut ei vaikuta perintätoimeen, joku liikenteen vaarantaminen sinällään, vaikka onkin moitittavaa.
Ja ammattipätevyys. Elikkä kun yrityksen perinnästä vastaava henkilö huolehtii siitä, että kaikki menee lain ja hyvän perintätavan mukaan, niin täytyy olla tietty pätevyys. Pitkä kokemus alalta riittää tai jos sitä ei ole, niin niin sitten vaaditaan tietty koulutus. Oik. kandin, ekonomin, vähintään merkonomin tutkinto. – Ja ja silloin kun perintätoimi luvanvaraistettiin, niin lääninhallitus poimi kaupparekisteristä kaikki ne yrittäjät, joiden toimiala, joiden yhtenä toimialana ainakin oli perintä. Ja lähetettiin kirjeitä, ainakin muistaakseni, yli tuhat. Monet palautuivat. Perintä oli kaupparekisteriin merkitty ihan vain varmuuden vuoksi tai se oli lopetettu jo aika päiviä. Ja sitten totta kai seurataan jatkuvasti. Yrittäjien ilmoittelua ja mainontaa muun muassa nykyään internetissä. Jos joku toimii ilman lupaa niin tieto ymmärtääkseni jossain vaiheessa tulee vääjäämättä lääninhallitukseen. Meillähän on luettelo internetissä kaikista luvansaajista ja olisi ihan hyvä että että toimeksiantajat ja velalliset tarkistaisivat, että yrittäjällä on voimassaoleva toimilupa. Tähän annettiin jo heti silloin vuonna 2000 suositus siitä että perintäfirmat käyttäisivät kaikessa kirjeenvaihdossaan lupanumeroa. Ja siitä jo huomaa heti, että kyseessä on valvottu perintäfirma. Ja totta kai tärkeä osa valvontaa ovat kantelut ja kaikki muu kentältä saatu palaute.
Toimittaja: Välihuomautus: me keskustelemme keskenään.
Kuvaaja : Joo, unohda kamera.
Toimittaja: Ei kannata puhua sinne linssiin vaan mulle, mä oon kiinnostunut oikeesti mitä asiaa sulla on.
Kuvaaja : .. se on katseen kannalta parempi, helpompi puhua henkilölle kuin kameralle.
Kokkarinen: Aha.
Toimittaja: Mä olisin oikeastaan seuraavaks kysynyt mitä valvonta pitää sisällään mutta melkein jo vastasitkin siihen. Mutta kysyn uudelleen eli mitä valvonta käytännössä pitää sisällään?
Kokkarinen: -- Pitää sisällään sen, että me tarkkaillaan, niin kuin jo totesin, ihan vuosittain perintäfirman vakavaraisuutta ja lähinnä nyt pyritään saamaan selville ne, jotka toimii ehkä ilman lupaa. Viimeksi viime keväänä meni tommoinen suurempi tai otettiin suurempi poiminta yrittäjärekisteristä ja kirjeitä lähetettiin yli viisikymmentä, kun todettiin että meidän lupaluettelo ja se rekister ei vastaa. Toki niistä oli valtaosa täysin aiheettomia. Yritystiedot olivat menneet jostain syystä niihin rekistereihin jopa yrittäjien tietämättä.
Toimittaja: Ne lienee aika pieniä firmoja jotka sitä perintää harjoittaa ilman lupaa?
Olettaisin..
Kokkarinen: No melkein voisin sanoa että se alkaa olla satunnaista ????? jo edes vaadita toimilupaa. Kyllä jos joku näyttävästi mainostaa, näyttävästi hoitaa perintää niin kyllä vähintäänkin jo se kilpaileva yrittäjä kiinnittää asiaan huomiota ja ilmoittaa meille. Tai sitten ??velallista huomattuaan että kappas vaan tuo toimii luvatta niin me saadaan ilmoitus siitä. Eli jotain kautta se se kyllä tulee.
Toimittaja: Kuinka paljon nää niin kuin firmat kantelee toinen toisistaan?
Kokkarinen: No alkuun nähtävästi seurasivat paikkakunnilla että tokko tokko naapurifirmalla on lupaa mutta ei enää nykyään. Tai ei voi sanoa että kannellaan, pikemminkin tulee ihmettelyä ja kysellään siitä että mites toi toi harjoittaa naapuri tossa perintää, vaikka nimeä ei löydy luetteloista.
Toimittaja: Miten paljon ylipäätään saatte kanteluja?
Kokkarinen: No yllättävänkin vähän elikkä se on vuosittain kymmenen, enimmillään kaksikymmentä.
Toimittaja: Mistä se kertoo että näin vähän?
Kokkarinen: No.. jaa.. en en osaa sanoo.. Toki on niin, että kuluttajavirasto valvoo osaltaan kuluttajasaatavien perintää ja ehkä sinne menee enemmänkin selvityspyyntöjä koskien esim. perintäkuluja ja tällaisia seikkoja. Meille tulee kanteluja perintäkuluista erittäin vähän. Ihme kyllä sekin.
Toimittaja: Minkälainen se työnjako siis on kuluttajaviraston ja lääninhallituksen välillä?
Kokkarinen: No alkuun pidettiin palaveri ja sovittiin niin, että jos on tapaus, jossa tulee tulee tilanne tai näyttää tulevan tilanne, että me jouduttaisiin tuon luvanvaraisuuslain nojalla toimenpiteisiin, antamaan varoituksia, kieltoa, kieltoa tai peruuttamaan toimilupaa niin kaikki ne tulee meille. Ja kuluttajavirasto.. ja totta kai sitten yrittäjien välinen perintä missä ei kuluttaja ole toisena osapuolena.
Toimittaja: Sanoitte että kymmenen, maksimissaan kakskymmentä kantelua tulee vuodessa. Mitä nämä kantelut yleensä koskevat?
Kokkarinen: No yleensä ne koskee hyvää perintätapaa. Tai sen puutetta. Ja niitä joudutaan sitten tulkitsemaan mikä mikä on kussakin tapauksessa hyvän perintätavan mukaista ja mikä ei. Erittäin vähän tulee kanteluita sellaisia, joissa väitetään tai joissa varsinkin todetaan, että joku on toiminut suoraan vastoin lakia. Perintätapa, se on säännöstelty perintälain neljä pykälässä elikkä ei saa antaa vääriä tietoja maksun laiminlyömisen seuraamuksista, ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja tai tarpeetonta haittaa, eikä saa vaarantaa velallisen yksityisyyden suojaa. Yleensä kantelut jotenkin kytkeytyvät näihin seikkoihin.
Toimittaja: Mistä asioista annatte sitten eniten huomautuksia?
Kokkarinen: --- No tapauksia on erittäin moninaisia. Hyvin yleisiä ovat ne että perintä on kohdistunut täysin väärään henkilöön, perintäkirjeet ovat menneet vanhentuneisiin osoitteisiin, velalliselle ei ole riittävästi selvitetty mikä on velan korko, viivästyskorko, perintäkulut ja miten ne on laskettu. Ja sitten aina on perittävien saatavien oikeellisuudesta kiistaa toimeksiantajan ja ?velallisen välillä ja saatavasta on reklamoitu ja on vireillä tuomioistuinkäsittely tai kuluttajavalituslautakuntakäsittely jolloin perintä pitää aina aina vähintään keskeyttää. Nämä on ne yleisimmät.
Toimittaja: Mikä se keinovalikoima ylipäätään on mikä lääninhallituksella on käytettävissä?
Kokkarinen: No jos otetaan vaikka tuo valvontaan liittyvä toiminta eli heti kun havaitaan, että yrittäjä toimii perintäalalla ilman toimilupaa niin vaaditaan selvityspyyntö. Jos selvitystä ei saada, niin tuollainen toiminnan harjoittaminen kielletään tarvittaessa sakon uhalla. Ja sitten, totta kai voidaan antaa varoitus, jos jos on toimittu vastoin hyvää perintätapaa. Ja kantelusta yleensä annetaan huomautuksia ja ja valtaosa kanteluista, kun asiat selvitetään, niin hoituu niin että ei ei anna aihetta mihinkään toimenpiteisiin.
Toimittaja: Minkälaisia muita toimenpiteitä olette sitten viime vuosina tehneet kuin näitä huomautuksia?
Kokkarinen: Kieltoja on annettu ehkä noin kymmenkunta kun on todettu että ei joku joku ei hae lupaa ja toimii. Ja ja uhkasakkoja on asetettu, mutta en muista että yhtäkään olisi mennyt vielä tai tuomittu maksuun. Ehkä on niin että yrittäjä on lopettanut toiminnan tai saatuaan ensin kehotuksen hakenut meiltä toimilupaa. Tähän mennessä on jouduttu peruuttamaan, jos en ihan väärin muista, niin ainoastaan kaksi myönnettyä toimilupaa. Ja molemmissa oli syynä se, että että perityt ja omat varat tuppasivat sekoittumaan keskenään. Molemmista tuli, totta kai, heti poliisiasia. Mutta näin on menty jo menty jo pian noin reilu yhdeksän vuotta on on luvanvaraisuuslaki ollut voimassa.
Toimittaja: Minkälaisia toimijoita nää yleensä on jotka sitten saa näitä uhkasakkoja tai kieltoja?
Kokkarinen: No kielto on jo totta kai kielto tarkoittaa vain sitä että perintähomma lakkaa mutta luvan peruuttaminen on totta kai radikaalimpi toimenpide. Ne on .. no näissä parissa tapauksessa oli se että varallisuustilanne meni siihen, että piti ottaa vippiä perityistä varoista. Ja nyt kyse on tietysti vain näistä näistä, jotka on saaneet luvan. On postilokerofirmoja, jotka eivät hae eivätkä saisi lupaa, on tietyntyyppistä perintää maissa joissa mafia on enemmänkin voimissaan esiintyy. Onneksi Suomessa kuitenkin erittäin vähän.
Toimittaja: Sitä mä oikeestaan niin kuin haen kun te tässä nyt puhutaan yrityksistä jotka on saanut huomautuksia, kieltoja tai uhkasakkoja niin onko ne näitä Intrum justitia Lindorf Active Capital isoja yrityksiä..?
Kokkarinen: Ei ole. Toki on niin että he.. heillä on erittäin suuret perintävolyymit ja sanotaanko niin että tekevälle sattuu. Kaikessa toi.. inhimillisessä toiminnassa niin tulee virheitä. Mutta ne on näitä, sanotaanko juuri näitä, missä kirjeitä menee vääriin osoitteisiin ja tämäntyyppisiä. Ei me.. ei minun tietääkseni tai ei ole, yhdellekään suuren firman Lindorfin, Intrum justitian tai niin edelleen ei ole missään vaiheessa joudutte ees harkitsemaan mitään muuta kuin kanteluasioissa annettavia huomautuksia.
Toimittaja: Miten hyvin perintätoimistot noudattavat lakia ja hyvää perintätapaa?
Kokkarinen: No jos kantelujen määrää katselee niin niistä vois päätyä sellaiseen johtotulokseen, että suhteellisen hyvin. Koska en.. minä en suoraan sanoen nyt muista yhtään kantelujuttua, jossa joku yrittäjä olisi toiminut ihan suoraan vastoin lakia. Ne on näitä hyvän perintätavan tulkintaa, mikä on tietysti tietysti aika hankalaa. Velallinen ja perintäfirma on yleensä asiasta eri mieltä. Hieman joudutaan siinä sitten olemaan jonkunlaisena välikätenä ja tuomarina.
Toimittaja: Näistä huomautuksista puhuttiin, niin minkälainen keino se huomautuksen antaminen ikään kuin on?
Kokkarinen: No se ei ole mikään järeä toimenpide. Mutta olen pannut merkille, että jos me huomautetaan, niin kyllä myös pe.. perijän puolelta tulee herkästi pientä noottia että mites tässä nyt näin näin kävi. Kaikki on.. kaikissa on tehty tulkinta ja jokainen pyrkii tulkitsemaan vähän vähän omalta kantilta ja monesti käy niin että kun me annetaan kantelupäätös, kun on saatu kaikki selvyys, niin ei myöskään vireille panija ole kovin tyytyväinen lopputulokseen mutta ei me voida moittia jos ei ole selkeää syytä.
Toimittaja: Miten paljon sitten törmäätte tapauksiin jossa on kysymys julkisen saatavan perimisestä?
Kokkarinen: Kyllä me on törmätty. Ja nyt tämän vuoden alustahan tuli tuli voimaan laki… laki verojen ????? maksujen täytäntöön panosta. Siinä selkeästi se.. viis pykälässä todetaan, että perintätoimen harjoittaja tai muu toimija ei saa esiintyä velkojan toimesta hakijana tai asiamiehenä julkisen saatavan ulosotossa. Ja tuon lain yks pykälässä on mainittu mainittu julkisena saatavana kaikki ne, jotka voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä. Lääninhallitus katsoo, että tuo lainkohta nyt on jokseenkin selvä ja noudattaa sitä. Nyt ei kyllä tänä vuonna ole jouduttu ottamaan kantaa tuohon lainkohtaan, sitä edeltäneeseen lainkohtaan elikkä verojen ja??????? maksujen periminen ??ulostoimintalain kolme pykälän kaks momentin mukaisesti on katsottu että perintäyhtiö ei ennen tämän uuden lainkaan voimaantuloa ole voinut toimia asiamiehenä ulosotossa, vaan se on velkojan hoidettava itse. Tähän perintäfirmat ovat kyllä todenneet, että he toimivat ainoastaan teknisenä välittäjänä. Mitä se sitten tarkoittaakaan.
Toimittaja: Mitä se teidän käsityksen mukaan tarkoittaa?
Kokkarinen: No oikeastaan minä en ota tähän tähän lainkohtaan kantaa koska se on oikeusministeriön asia ja varmaan paremmin siitä tulkinnasta on perillä ulosottoasiantuntijat mm. ulosottojohtaja ja tämänkin läänin ulosottohallinnossa toimiva henkilöstö. Minä en ole perehtynyt niin paljoa tähän uuteen ulosottokaareen että voisin lähteä esittämään muuta kuin oman mielipiteeni.
Toimittaja: Joka on…?
Kokkarinen: Joka on, ihan niin kuin tuossa laissa käy ilmi, että perintätoimenharjoittaja ei saa toimia asiamiehenä ulosotossa.
Toimittaja: Kuka sitä sitten valvoo että perintätoimenharjoittaja ei toimi asiamiehenä julkisen saatavan ulosotossa?
Kokkarinen: Jaa’a. Tuo asia varmaan kannattaisi perintätoimistojen liiton ja oikeusministeriön, miksei myös lääninhallituksen ja kuluttajaviraston ottaa esille ja pohtia sitä yhdessä yhdessä jos siinä on, ja ymmärtääkseni siinä on edelleen, ainakin jossain määrin epäselvyyttä. Jos näin on niin se se varmaan ois ihan paikallaan.
Toimittaja: Mitä luulette, miksi tällainen kielto ylipäätään on kirjattu lakiin?
Kokkarinen: Jaa’a. Enpä osaa selvittää kun en ole perehtynyt niin tarkoin lain esitöihin, mikä siinä on ollut perusteena. Varmaan se, että että nää valtion valtion saatavat niin kuin rikesakot rikesakot, pysäköintivirhemaksut, ne on luonteeltaan sellaisia, että velkojan pitää olla siinä tavallaan vastaamassa, että saatavan määrä on oikea, saatava on oikea. Tämä lienee ollut syy.
Toimittaja: Entä sitten mikä on teidän kantanne siihen, että perintätoimisto palauttaa tän maksumuistutuskulun kunnalle niin kuin esimerkiksi Tampereella on ja Lahdessakin itse asiassa tilanne?
Kokkarinen: Palautetaan.. Jaa’a. En ota tuohon kantaa, ei ole ollut meillä ainakaan kanteluna tai muutoinkaan esillä käsittelyyn. Että…
Toimittaja: Niin tätä mä oikeestaan olisin kysynyt että kun näitä kanteluja tulee, niin millä tavalla tätä perintätoimistojen valvontaa hoidetaan muuten kuin lupaprosessin ja kanteluiden kautta?
Kokkarinen: No kyllä me seurataan, me saadaan puheluja päivittäin ja yhteydenottoja, tätä, tällä keinoin. Koska, niin kuin sanoin, ei meillä ole resursseja kiertää koko maan perimistoimistoja.. me nimittäin.. tämä lääninhallitus hoitaa ??koko maan luvat ja valvonnan. Ja jotenkin tuntuu että se olis pelkän ajan haaskausta. Kuitenkin näitä tapauksia nyt lähes kymmenen vuoden aikana, joissa on lupa jouduttu peruuttamaan, niin on ollut vain kaksi. Ja se on aika vähän. Ja sitten tietysti eri asia on nämä nämä yrittäjät, jotka heittelee yrityksiin kesälomien aikaan perintäkirjeitä toiveena, että menee läpi, näitä on tullut Virosta, on tullut muualta ulkomailta, me emme valvo sitä hommaa.. Siinä pitää jokaisen olla skarppina ihan itse. Että ei maksa ihan mitä sattuu. Ja niin kuin alkuun oli puhetta, niin kannattaa netistä katsoa varmistaa tuo, että toimijalla on lupa tai soittaa meille ja kysyä, ellei nettiyhteyttä ole, varsinkin jos saa epämääräisiä perintäkirjeitä, joissa uhkaillaan heti kohta kohta jollain, niin kuin niissä on tapana tapana, että luottotiedot menee parissa viikossa, kun se ei voi olla tilanne. Ennen kuin luottotiedot menee, niin siihen menee pitkällinen prosessi. Eli niin kuin tuollaisiin uhkauksiin kannattaa suhtautua varauksin. Eikä varsinkaan pelästyä niitä.
Toimittaja: Mites sitten tää velkasaatavien myyminen ja ostaminen jota mä pyrin käsittelemään jo siinä ensimmäisessä ohjelmassa joka tuli ulos, niin miten tätä valvotaan että mihin ja miten näitä velkasaatavia siirtyy?
Kokkarinen: No lääninhallitus ei ainakaan valvo, kauppaa saa käydä käydä Suomessa ihan vapaasti ja se ei mitenkään liity tähän perintätoimintaan, sen valvontaan, luvanvaraisuuteen.
Toimittaja: Kenelle sitten tämmöinen velkasaatavien kaupan valvonta ylipäätään kuuluu?
Kokkarinen: No, kuka valvoo hyvää kauppatapaa? Kyllä kai se lähinnä sen piiriin menee. Kuluttajavirasto. Arvaisin näin yhtäkkiä.
Toimittaja: Mä jotenkin itse ajattelin RATA:a mutta siellä sanottiin että ei tää heille ainakaan kuulu.
Kokkarinen: Ei minunkaan ymmärtääkseni. Nyt jos vielä täsmennän sen, että että on on perijöitä, jotka ei tarvitse toimilupaa. Pankit, vakuutuslaitokset, asianajajat, jotka ovat liiton jäseniä. Ne.. niitä valvoo muut tahot. Ja lupaa ei tarvita myöskään satunnaiseen perintään. Ja se meillä on tulkittu niin, että perintä on satunnaista jos toimeksiantajien määrä, todennäköinen toimeksiantajien määrä, yhden vuoden aikana jää enintään viiteen tai sen alle. Mutta mikäli satunnaista perintää markkinoidaan, niin silloin se on aina luvanvaraista.
Toimittaja: Mä palaisin ehkä vielä tohon asiamieskieltoon koska olen katsellut niitä kuntien ja perintätoimistojen välisiä sopimuksia ja myös sairaanhoitopiirien ja perintätoimistojen välisiä sopimuksia ja ainakin niiden perusteella näyttää, että se on enemmän sääntö kuin poikkeus että perintätoimisto lähettää nää julkiset saatavat ulosottoon.
Kokkarinen: Juu. (yskii) Anteeksi. Niin äsken oli puhetta, että jos ja kun näin on, niin oikeusministeriön kannattaisi varmaan ottaa asia hoitaakseen perintätoimistojen liiton kanssa, kuluttajaviraston kanssa, lääninhallituksen kanssa, tuskin muuten asia selviää. Meillä ei nyt.. tai en muista.. ei ole viime kevään jälkeen ratkaistu yhtään tuollaista asiaa. Niin kuin kerroin kantani että me on todettu että että että se ei meidän käsityksen mukaan ole luvallista. Ja viime keväänä tämä todettiin muutamissa kanteluratkaisuissa ja annettiin perijöille huomautukset.
Toimittaja: Kiitos. Ei mulla ole enempää valmiita kysymyksiä. Luuletteko että nyt tuli kutakuinkin kaikki olennainen?
Kuvaaja: Pitäiskö sun ottaa se ensimmäinen..?
Toimittaja: Mistä puhuttiin?
Kuvaaja: Joo.
Toimittaja: No joo, se oli aika pitkä se vastaus, sen voi ottaa ehkä vähän lyhyemmin, mä kysyn heti alkuun että mitä kaikkea siihen valvontaan kuuluu niin…
Kokkarinen: Eli ihan lyhyesti?
Toimittaja: Niin.
Kokkarinen: Hetkinen. Nyt on vielä pakko juoda.. (yskii) Ihme että mä pääsin näinkin pitkälle.
Toimittaja: Juu, ei tässä ollut kyllä mitään kröhimistä, ihan…
Kokkarinen: Mulla jotenkin puheessa kuuluu, eilen iski kurkkuun –
(tauko, leikkaus uuteen ottoon)
Toimittaja: .. tietää mikä on tehokas..
Kokkarinen: Juu. Nyt ei nimi tule mieleen. Mielessä pyörii Strepsils mutta se ei ole se.
Kuvaaja : Olkaapa hyvä.
Toimittaja: Niin, elikkä mitä kaikkea perintäalan valvontaan kuuluu?
Kokkarinen: Jaa’a, siihen kuuluu aika paljonkin. Tämä lääninhallitus myöntää koko maahan toimiluvat ja valvoo koko maassa maassa perintätoimintaa, että sitä hoidetaan asianmukaisesti. Jo lupa.. luvan hakemisen vaiheessa selvitetään hakijan vakavaraisuus, luotettavuus ja ammattipätevyys. Elikkä hakemukseen tulee liittää tilinpäätösasiakirjat ja todistus siitä että ei ole.. hakijalla ei ole verojäämiä, samaten hakijan ja perinnästä vastaavan henkilön luottotiedot tarkistetaan ja ja yritysten vakavaraisuutta valvotaan vuosittain tänne lähetettävien tilinpäätösten avulla. Ja tuohon luotettavuuskohtaan sanoisin sen, että että me hankitaan rikosrekisteriotteet ja jos sieltä ilmenee rikoksia, joilla voi olla vaikutusta perintätoimen toiminnan hoitoon, niin se kyllä aiheuttaa esteen luvan myöntämiselle ja tämän tyyppisistä rikoksista voisin mainita esim. kavalluksen, kiristyksen, veropetoksen, törkeän pahoinpitelyn ja niin edelleen, jotka eivät ole meriittinä kun harjoitetaan ammattimaista perimistoimintaa. Muilla kuten liikenteen vaarantamisella, ylinopeussakoilla ei ole asiassa merkitystä. Ja ammattipätevyydestä sen verran, että siinä tutkitaan että perinnästä vastaavalla henkilöllä on joko käytännön kokemus tai sitten tietty koulutus. Oik. kandi, ekonomi ja vähintäänkin merkonomi. Muun muassa nämä. Nimittäin perinnästä vastaava henkilö on.. vastaa siitä että toiminnassa noudatetaan lakia ja hyvää perintätapaa. Ja totta kai lääninhallitus seuraa jatkuvasti yrittäjien ilmoittelua ja mainontaa ja jos joku yrittäjä toimii ilman lupaa, niin tieto siitä kyllä jossain vaiheessa tavoittaa meidät. Luettelo luvansaajista on internetissä jokaisen saatavilla ja sieltä on helppo tarkistaa, onko perintäkirjeen lähettäjällä voimassa oleva toimilupa. Tärkeä osa valvontaa ovat myös kantelut ja kaikki muu palaute jota me saadaan kentältä.
Toimittaja: Nyt kun tästä luvanvaraisuudesta tuli uudestaan puhetta niin mä muistin että C&A Finland perintätoimiston, joka ilmeisesti on nyt vaihtanut nimensä Aktiv Kapitaliksi mutta on ilmeisesti harjoittanut perintätoi.. tointa ilman lupaa?
Kokkarinen: Ei minun tietääkseni ole harjoittanut. Meille on ilmoitettu, että kuuluvat samaan konserniin. Tosin en ota kantaa kantaa asiaan lähemmin, koska jos en ihan väärin muista, niin asia on on on tällä hetkellä kyllä käsittelyssä lääninhallituksessa, joten en voikaan ottaa asiaan mitään kantaa.
Toimittaja: Mutta voiko mennä niin, että jos on konserni jossa yhdellä palikalla tai tytäryhtiöllä on perintälupa, niin voiko toinen palikka käyttää tätä perintälupaa omassa toiminnassaan?
Kokkarinen: Kyllä saman konsernin saatavia voi periä. Että ei joka ainoalla ole tarpeen… Hyvin usein on niin että lupa haetaan haetaan yhtiölle ja sitten aputoiminimenä on joku joku perintätoimintaan viittaava toiminimi, joka hoitaa sen perintäpuolen. Ja se on kyllä ihan sallittua.
Toimittaja: Kiitos, ei oo mitään. Nyt voi…
