Hyppää pääsisältöön

Kustaa Vaasa

Tauno Palo esittää pääosaa August Strindbergin kuningasdraamassa, joka kertoo ruotsalaisen Vasa-hallitsijasuvun ensimmäisestä monarkista.

Tietolaatikko

Koko näytelmän henkilöt: Tauno Palo (Kustaa Vaasa) (Suomen Kansallisteatteri), Anja Pohjola (Kuningatar) (Televisioteatteri), Arto Tuominen (Prinssi Erik) (Suomen Kansallisteatteri), Vesa Mäkelä (Prinssi Juhana) (Televisioteatteri), Irma Seikkula (Kuningattaren äiti) (Televisioteatteri), Pehr-Olof Siren (Olaus Petri) (Televisioteatteri), Toivo Mäkelä (Herman Israel) (Televisioteatteri), Martti Järvinen (Jaakko Israel) (Suomen Kansallisteatteri), Kauko Helovirta (Maunu Niilonpoika) (Televisioteatteri), Kosti Klemelä (Antti Pietarinpoika) (Suomen Kansallisteatteri), Aimo Tepponen (Eteläkylän Niilo) (Intimiteatteri), Tauno Söder (Maisteri Stig) (Televisioteatteri), Artturi Laakso (Ilkka Hannunpoika), Rauha Puntti (Maunu Niilonpojan vaimo), Ismo Kallio (Göran Persson) (Helsingin Kaupunginteatteri), Liisamaija Laaksonen (Agda) (Televisioteatteri), Petra Frey (Kaarina Maununtytär), Seppo Kolehmainen (Markus) (Intimiteatteri), Matti Vihola (Taavi) (Intimiteatteri), Kalevi Kahra (Engelbrekt) (Helsingin Kaupunginteatteri), Arvo Lehesmaa (Stenbock) + avustajia.

Historiantutkija Eino E. Suolahti luonnehtii Kustaa Vaasaa (1496-1560) esittelyssään "lujaksi, miehekkääksi ja itsepäiseksi" hallitsijaksi. Kuningas ei kaihtanut keinoja päästäkseen tavoitteisiinsa.

Kustaa nousi valtaan vapautettuaan Ruotsin tanskalaisen Kristian II:n vallasta taalainmaalaisten talonpoikien avulla. Vapaussotaa tukenut hansakaupunki Lyypekki sai sotavelan johdosta kauppaetuoikeuden Ruotsiin.

Päästäkseen irti taloudellisesta riippuvuudestaan Ruotsi liittyi Hollannin ja Lyypekin väliseen sotaan edellisen puolelle. Näytelmässä Lyypekkiä edustaa juutalainen kauppias Herman Israel, jonka poika Jaakko kuuluu prinssi Erikin ystäviin.

Valtion (ja samalla Kustaan) kassavajausta paikattiin kiristämällä talonpoikien verotusta ja takavarikoimalla kirkkojen omaisuutta kelloja myöten. Tämä tapahtui uskonpuhdistuksen nimissä, jonka pääarkkitehti oli kansleri Olaus Petri eli mestari Olavi.

Talonpoikien ja maalaisseurakuntien kohtelu johti moniin kansannousuihin. Uhkaavimmaksi muodostui Nils Dacken johtama Smoolannin kapina, jonka yhteydessä mainittiin myös Juho Antinpojan nimi.

Strindberg tiivistää näytelmässään monien vuosien kehityskulun yhdeksi tapahtumasarjaksi. Historiallisen tarkkuuden sijasta pääpaino on kuninkaan ja hermoheikon Erik-prinssin henkilökuvauksessa.

Omapäinen hallitsija joutuu lopulta pakon edessä nöyrtymään ja saa armon niin kansalta kuin Jumalalta.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto