Jukka Lindfors
Yle
Tauno Palo esittää pääosaa August Strindbergin kuningasdraamassa, joka kertoo ruotsalaisen Vasa-hallitsijasuvun ensimmäisestä monarkista.
Tietolaatikko
Koko näytelmän henkilöt: Tauno Palo (Kustaa Vaasa) (Suomen Kansallisteatteri), Anja Pohjola (Kuningatar) (Televisioteatteri), Arto Tuominen (Prinssi Erik) (Suomen Kansallisteatteri), Vesa Mäkelä (Prinssi Juhana) (Televisioteatteri), Irma Seikkula (Kuningattaren äiti) (Televisioteatteri), Pehr-Olof Siren (Olaus Petri) (Televisioteatteri), Toivo Mäkelä (Herman Israel) (Televisioteatteri), Martti Järvinen (Jaakko Israel) (Suomen Kansallisteatteri), Kauko Helovirta (Maunu Niilonpoika) (Televisioteatteri), Kosti Klemelä (Antti Pietarinpoika) (Suomen Kansallisteatteri), Aimo Tepponen (Eteläkylän Niilo) (Intimiteatteri), Tauno Söder (Maisteri Stig) (Televisioteatteri), Artturi Laakso (Ilkka Hannunpoika), Rauha Puntti (Maunu Niilonpojan vaimo), Ismo Kallio (Göran Persson) (Helsingin Kaupunginteatteri), Liisamaija Laaksonen (Agda) (Televisioteatteri), Petra Frey (Kaarina Maununtytär), Seppo Kolehmainen (Markus) (Intimiteatteri), Matti Vihola (Taavi) (Intimiteatteri), Kalevi Kahra (Engelbrekt) (Helsingin Kaupunginteatteri), Arvo Lehesmaa (Stenbock) + avustajia.
Historiantutkija Eino E. Suolahti luonnehtii Kustaa Vaasaa (1496-1560) esittelyssään "lujaksi, miehekkääksi ja itsepäiseksi" hallitsijaksi. Kuningas ei kaihtanut keinoja päästäkseen tavoitteisiinsa.
Kustaa nousi valtaan vapautettuaan Ruotsin tanskalaisen Kristian II:n vallasta taalainmaalaisten talonpoikien avulla. Vapaussotaa tukenut hansakaupunki Lyypekki sai sotavelan johdosta kauppaetuoikeuden Ruotsiin.
Päästäkseen irti taloudellisesta riippuvuudestaan Ruotsi liittyi Hollannin ja Lyypekin väliseen sotaan edellisen puolelle. Näytelmässä Lyypekkiä edustaa juutalainen kauppias Herman Israel, jonka poika Jaakko kuuluu prinssi Erikin ystäviin.
Valtion (ja samalla Kustaan) kassavajausta paikattiin kiristämällä talonpoikien verotusta ja takavarikoimalla kirkkojen omaisuutta kelloja myöten. Tämä tapahtui uskonpuhdistuksen nimissä, jonka pääarkkitehti oli kansleri Olaus Petri eli mestari Olavi.
Talonpoikien ja maalaisseurakuntien kohtelu johti moniin kansannousuihin. Uhkaavimmaksi muodostui Nils Dacken johtama Smoolannin kapina, jonka yhteydessä mainittiin myös Juho Antinpojan nimi.
Strindberg tiivistää näytelmässään monien vuosien kehityskulun yhdeksi tapahtumasarjaksi. Historiallisen tarkkuuden sijasta pääpaino on kuninkaan ja hermoheikon Erik-prinssin henkilökuvauksessa.
Omapäinen hallitsija joutuu lopulta pakon edessä nöyrtymään ja saa armon niin kansalta kuin Jumalalta.
Teksti: Jukka Lindfors
