Perintäautomaatti: käsikirjoitus

TV1 20.10.2008 klo 20:00

MOT: Perintäautomaatti

toim. Riikka Kaihovaara


Kunnat ajavat köyhiä ja kipeitä perintätoimistojen asiakkaiksi.

MOT-TUNNUS

Pentti Yrjönen: ”Se perintä on nimenomaan se, mikä on tässä koko hommassa se tärkein, koska vielä saatetaan pystyä jopa estämään, ettei nää kunnat kaikki lähde tähän helvetilliseen systeemiin mukaan.”

Pirkko Justander: ”On eettisesti täysin kestämätöntä, että se lasku kaksinkertaistuu, kun on lakisääteisestä julkisen palvelun terveydenhuollosta kysymys.”


Timo Heikkinen: ”Lampaanhoidossa on huono ilmiö se, että paimenet lihoo ja lampaat laihtuu, niin tässä on vähän samantyyppinen asetelma.”

OTSIKKO: Perintäautomaatti


Helsinkiläinen Pirkko Justander sairastaa harvinaista luustonhaurastumistautia.

Pirkko Justander: ”Se tarkoittaa sitä, että mulla menee tosi hurjan helposti luut poikki, ja se on aiheuttanut mulle liikuntavamman ja monia muitakin oheissairauksia. - - - ”Mulle voi tulla akuutti murtuma hyvin pienestäkin asiasta ihan jopa aivastamisesta tai horjahtamisesta.”


Joulukuussa 2004 Justander sai murtuman niskaansa ja joutui sairaalaan. Ensimmäistä kertaa Justanderilta jäi poliklinikkamaksu maksamatta.

Justander: ”Mulle tuli hiusmurtuma, ja omaishoitajani tyttäreni oli ottanut kymmentuntisia jouluapulaisen päiviä kaupassa, ja siinä tuli tällaista, että ei ollut fyysisesti ketään laskun maksajaa.” - - - ”Ja sitten se tulikin mulle kaksinkertaisena ja se tuli tän Aktiv Kapitalin kautta. Sillä kertaa mä sitten sen maksoin ihan kiltisti - - - ja sitten alko nää mua kiinnostaa.”


Justander päätti testata miten paljon lisäkuluja sairaalalaskun päälle tulee perintätoimisto Aktiv Kapitalin pyörityksessä. Hän jätti yhden laskun tahallaan maksamatta. Ensin laskusta tuli huomautus ja pian maksuvaatimus perintätoimisto Aktiv Kapitalilta. 22 euron poliklinikkamaksu kasvoi kuukaudessa yli 40 euroon.

Justander: ”Se oli aika uhkaavan sävyinen se kirje sieltä Aktiv Kapitalista. Sitten mä soitin sinne, ja mä sanoin, että te sanotte, että voi mennä luottotiedot ja voi tulla ulosottokuluja ja voi tulla sitä ja tätä, että voisitteko ystävällisesti selvittää, että mitä nää voi-sanat reaalissa tarkoittaa, että mitä ihmiselle tapahtuu? He oli hyvin epäystävällisiä ja ynseitä ja sanoi, että ei ole heidän tehtävänsä neuvoa. Mä sanoin, että kuka neuvoo? No ulosottotoimisto. - - - Voitko antaa nimen ja voitko antaa puhelinnumeron, että sitten häneltä kysyn? Ole hyvä ja etsi puhelinluettelosta. Silloin mulla kärtsäs ja mä sanoin, että tää ei jää tähän.”


Reilusti yli puolet Suomen kunnista on ulkoistanut perintänsä perintätoimistoille. Poliklinikkamaksujen lisäksi esimerkiksi myöhästyneet hammaslääkärimaksut, sairaalamaksut, päivähoitomaksut, kirjastosakot ja vanhusten kotipalvelumaksut perii yksityinen perintäfirma. Perinnästä aiheutuvat kulut päätyvät velallisen maksettavaksi.

Justander: ”Mä en hyväksy, en tule koskaan hyväksymään sitä, että ihmiset syöstään tällä tavalla köyhyyteen ja tulee tällainen ulkopuolinen taho, joka ronskisti rahastaa sairaita, vanhoja ja vammaisia henkilöitä.”


Esimerkkejä hurjista perintäkuluista riittää. Viime toukokuussa eräs helsinkiläismies sai perintätoimisto Lindorffilta kaksi ilmoitusta veloistaan. Velkojana oli Helsingin kaupunki. Toisen velan pääoma oli 44 senttiä, toisen 51 senttiä. Perintäkuluja molemmissa oli yli 25 euroa, noin viisikymmentä kertaa velkapääoman verran.


Suomen perintäala on erittäin keskittynyttä. Kolmea lukuun ottamatta kaikki Suomen sairaanhoitopiirit ovat ulkoistaneet perintänsä norjalaisomisteiselle Aktiv Kapitalille.


Mikkeliläinen Pentti Yrjönen on saanut tuntea luissaan perintätoimistojen vallan. Yrjönen on lyhytkasvuinen, mikä altistaa hänet tapaturmille ja murtumille. Lisäksi hän sairastaa keuhkoahtaumaa.


Keväällä 2005 Yrjönen sai hengenahdistuskohtauksen Eteläsatamassa työmatkaristeilyltä palattuaan.

Pentti Yrjönen: ”Hieno reissu, mutta niin tuota se kevätaamu, kun sieltä tultiin pois, niin 27 astetta pakkasta, kaikki dieselit, mitä oli satamassa työnsi katkua niin paljon kuin mahdollista - - - Siihen nitkahti. - - - Siinä mä sit havahduin, kun minua nostettiin sinne paloauton niin kuin tuota miehistötilaan selälleen. Siellä pantiin tippaan, tippa päälle ja Mariaan.”


Helsingin ja Uudenmaan alueella ajettu ambulanssikyyti maksoi Yrjöselle yhdeksän euroa. Lasku ei jostain syystä päätynyt perintätoimistoon, vaan suoraan ulosottoon. Suora ulosotto oli Yrjöselle onni onnettomuudessa, sillä edellinen, vuosituhannen vaihteessa ajettu ambulanssikyyti kasvoi perintätoimisto Aktiv Kapitalin käsittelyssä yli kymmenkertaiseksi.


Näin perintäprosessi etenee: HUS lähettää laskun potilaalle. Jos potilas ei maksa, lasku siirtyy Aktiv Kapitalin perittäväksi. Kahden viikon kuluttua eräpäivästä Aktiv Kapital lähettää maksuhuomautuksen, hinta viisi euroa. Jos sitäkään ei maksa, Aktiv Kapital lähettää maksuvaatimuksen. Ja toisen. Ja kolmannen. Kukin vaatimus maksaa potilaalle 12 euroa. Lopuksi lasku lähetetään ulosottoon, hinta jälleen 12 euroa.


Yhteensä perintäkulut yhdestä potilasmaksusta voivat siis nousta 59 euroon. Kulut ovat usein suuremmat kuin perittävä saatava.

Yrjönen: ”Miten se on mahdollista, että jos mä en pysty maksamaan 22 euron poliklinikkamaksua… Sitten kun se menee perintätoimiston kautta, niin siihen tulee kolmekymppiä vielä senkin päälle. - - - Sit se kasvaa korkoa korolle sillä kyydillä, että sitä ei kerkeä perässä millään. Kahden viikon välein tulee lappu, jokainen lappu maksaa vähintään viisi euroa.”


Viime vuonna perintätoimistot saivat yli neljä miljoona toimeksiantoa. Suurimmat toimistot eivät edes lähetä perintäkirjeitä itse, vaan kirjeet tulostaa, kuorittaa ja postittaa Itella. Yhden kirjeen lähettäminen maksaa perintätoimistolle vajaat 60 senttiä.


Julkisten saatavien perinnässä sekä pääomat että perintäkulut ovat pieniä, mutta kappalemäärät suuria. Pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri lähettää vuosittain pitkälti yli 700 000 laskua. Varsinaiseen perintään menee yli 50 000 laskua.


Olisimme halunneet kuulla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin näkemyksen potilasmaksujen perinnästä, mutta talousjohtaja ja rahoitusjohtaja kieltäytyivät haastattelusta.

Pirkko Justander: ”Kyllä mä nyt tässä kohtaa osoittaisin sormea, että onhan siellä se HUSissa se HUSin johto, joka on aikoinaan päättänyt… Tai ei voi syyttää vain HUSia, täähän on ihan yleistä tässä maassa, että kuinka ne on keksinyt tällaisen?”


Aktiv Kapital tekee suomalaisten sairaalalaskuilla huikeaa voittoa. Aktiv Kapital Finlandin liikevaihto oli viime vuonna yli kymmenen miljoonaa ja liikevoitto lähes kolme ja puoli miljoonaa euroa. Emoyhtiö Aktiv Kapital Portfolion tulos oli vielä parempi. Liikevaihto oli viime vuonna yli 30 miljoonaa euroa, josta liikevoittoa oli yli 22 miljoonaa.


Olisimme halunneet kysyä Aktiv Kapitalilta mistä heidän liikevoittonsa muodostuu, mutta saimme vastauksia vain sähköpostitse. Haastattelua ei annettu.


Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille on säädetty katto, joka on 590 euroa vuodessa. Katto on tehty Yrjösen kaltaisten paljon sairastavien ihmisten turvaksi.


Jos sairaala- tai terveyskeskusmaksut menevät perintään, asia mutkistuu. Alkuperäisen maksun päälle lätkäistyt perintäkulut eivät sisälly maksukattoon. Ulosottoon asti menneet maksut kuuluvat periaatteessa maksukaton alle, mutta käytännössä niitä ei siihen lasketa.

Pentti Yrjönen: ”Mä olen vuoren varma siitä, että niin terveydenhuollon maksukatto ei toteudu niiden kohdalla, joiden maksut kulkee ulosottoviraston tai perintätoimiston kautta. Helsingistä mulla siihen oli todisteita. Sieltä mä lensin väkivalloin useita kertoja ulos, kun mä yritin sitä selviä, setviä sitä hommaa.”


Vaikka Yrjönen joutuu usein viettämään pitkiä aikoja sairaalassa ja saa säännöllisesti fysioterapiaa, maksukatto ei hänen kohdallaan tule koskaan täyteen. Hän on velkaa pelkästään kunnallisille tahoille tuhansia euroja.

Yrjönen: ”Siellä on sairaalalaskuja, poliklinikkamaksuja ynnä muuta ynnä muuta, jota ei kerta kaikkiaan ole kerinnyt siinä aikataulussa maksamaan kuin mitä ne on tullu päälle.”


Kuntalaiset velkaantuvat, kunnat säästävät. Maksumuistutusten ja perinnän ulkoistaminen on kunnille ja sairaanhoitopiireille yleensä ilmaista. Perintätoimisto ei pyydä velkojalta mitään, vaan perii kaikki kulut velallisilta.


Kuntien perintää hallitsee kaksi suurta toimistoa: Lindorff ja Intrum Justitia.


Haastattelimme Lindorffin entistä toimitusjohtajaa ja Perimistoimistojen liiton puheenjohtajaa Timo Mäkeä elokuun puolessa välissä.


Timo Mäki: ”Koko ajan on käyty erittäin veristä kilpailua. Toi kilpailuvirastohan joitakin vuosia sitten tutki että onks meillä jonkunmoista kartellia, ja sillon ei ainakaan löytäny.”


Tampereen kaupunki ulkoisti maksujensa muistutuksen ja perinnän Lindorffille vuonna 2006. Perintäsopimus on poikkeuksellinen. Sen mukaan Tampere maksaa Lindorffille kaksi euroa jokaisesta maksumuistutuksesta, jonka Lindorff lähettää. Lindorff puolestaan perii velallisilta viisi euroa lähettämästään maksumuistutuksesta. Tämän viisi euroa Lindorff tilittää Tampereen kaupungille.


Kuluttaja-asiamiehen mukaan tällainen käytäntö on perintälain ja hyvän perintätavan vastainen. Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Jos Lindorff pystyy hoitamaan perinnän kaupungilta saamallaan kahdella eurolla, ei velalliselta perittävä viiden euron maksumuistutuskulu ei voi olla kohtuullinen. Tampereen kaupunki on kuluttaja-asiamiehen kanssa eri mieltä.

Jouko Aarnio: ”Se aika, mitä tämä sopimus on voimassa ollut, niin emme ole todenneet mitään hyvän perintätavan vastaista toimintaa tai perintälain vastaista toimintaa.”


Viime vuonna Lahden kaupunki solmi Lindorffin kanssa samanlaisen sopimuksen, jossa viiden euron maksumuistutuskulu tilitetään kaupungille. Tällä kertaa Intrumin mitta täyttyi ja se vei asian markkinaoikeuteen.


Thomas Feodoroff: ”Ei sais periä enempää rahaa kuin mitä se perintä maksaa.”

Timo Mäki: ”Jos mä olisin itse sitä mieltä, et se on lainvastaista, ni sillonhan mä toimisin sopimattomasti yritysjohtajana, jos mä antasin semmosen toiminnan jatkua. - - - Et onhan tässä se mahdollisuus, teoriassa ainakin, et markkinaoikeus sit katsoo et siinä on kysymys hyvän perintätavan vastaisesta menettelystä ja sillon se tietysti loppuu se menettely.”


Julkisten maksujen perinnän ulkoistaminen hämärtää sitä, kuka on vastuussa laskun oikeellisuudesta ja kenelle virheistä voi valittaa.


Tamperelainen Toini Helin törmäsi perintätoimistoihin, kun hän meni hammaslääkäriin paikkauttamaan hammastaan.

Toini Helin: ”Se paikattiin kyllä mihkä oli- mikä piti mennä takuuseen. Sen se paikkas, mut sithän se on tehny mulle jotain muutakin, mun tietämättäni. No, siitähän tuli sitten se lasku. Ja minähän soitin sinne että en mä maksa tämmöstä kun mulle ei oo selitetty mikä tää tämmönen 2-1 on. Ja minkä takia semmonen on yleensä paikattu, koska mä en oo ollu ees tietonen mikä siin on ollu vikana.”


Helin kieltäytyi maksamasta mielestään aiheetonta hammaslääkärilaskua. Tampereen kaupunki ei välittänyt Helinin vastalauseista vaan lähetti laskun perintätoimisto Lindorffin perittäväksi. Lindorff ei saanut laskua perittyä vaan toimitti sen ulosottoon.

Helin: ”Mä en tiedä kelle mää niinku valittasin siitä ku ei oo minkäänlaista valitusoikeutta, eikä missään lue mitään kenelle sä voit valittaa siitä että su- sun mielestä se lasku on väärin, virheelline.” - - - ”Ulosotto sano että ei heidän tartte selvittää, ku mä sanoin että kuka tän on ny antanu tänne?”


Virheellisen paikkausoperaation ja diabeteksen takia Helinin hampaat alkoivat lohkeilla. Lopulta häneltä jouduttiin kiskomaan pois kaikki yläleuan hampaat.

Helin: ”Mä en ollu ikinä pelänny hammaslääkäriä, mä oon viidentoista vanhasta käyny, mut sitte tuli joku paniikki.” - - - ”Mä sanoin, että mun on pakko poistaa nukutuksessa nää hampaat, mä en uskalla enää mennä mihinkään, mä oon kauhuni saanu.”


Hampaat vedettiin Tampereen keskussairaalassa nukutuksessa. Lasku oli 94 euroa. Jälleen kerran Helin kieltäytyi maksamasta mielestään virheellistä sairaalalaskua. Tällä kertaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri lähetti laskun perintätoimisto Aktiv Kapitalin perittäväksi. Aktiv Kapitalilta tulleessa kirjeessä uhattiin, että ellei Helin maksa, Kapital perii saatavan ulosottoteitse.

Helin: ”Sitten tulee Kapitaalista lasku, mähän soitan sinne, siellä joku aivan asioista tietämätön kertoo ettei hän tiedä. Mä sitte että mutta kun lukee että laskutuksesta olevista epäselvyyksistä voit kysyä ja o puhelinnumero. Mä sit että no kuka siel tietää sitten? No heidän johtaja, mä et no mikäs, minkäs niminen se sitten on? - - - Mä kysyin että millä peri- millä oikeudella kun uhataan ulosotolla heti? Niin millä oikeudella, millä luvalla te saatte vietyä sen ulosottoon?”


Ulosotto on valtion pakkoperintää. Ulosottomiehet voivat ulosmitata maksamatta jääneet velat suoraan velallisen palkasta tai eläkkeestä. He pääsevät käsiksi myös ihmisen pankkitileillä oleviin rahoihin.


Sekä hammaslääkärilasku että sairaalalasku ovat niin sanotusti suoraan ulosottokelpoisia saatavia. Ne voidaan lähettää ulosottoon ilman tuomioistuimen päätöstä.

Timo Mäki: ”Täähän on semmonen ainutlaatunen suomalainen systeemi. - - - Se perustuu siihen että tää velkoja nauttii semmosta julkista luottamusta että sen maksuunpano voidaan antaa velkojalle.”


Tästä velkojan tuomiovallasta johtuen julkisten saatavien perintää on rajoitettu lailla. Lain mukaan ”perintätoiminnan harjoittaja ei saa esiintyä velkojan toimeksiannosta hakijana tai asiamiehenä julkisen saatavan ulosotossa”. Perintätoimistoissa tämä asiamieskielto tunnetaan kyllä.

Timo Mäki: ”Eli perimistoimisto kun perii päivähoitomaksua velalliselta, jos siin perinnässä ei onnistuta, niin me emme voi kunnan puolesta toimittaa sitä ulosottoon, koska laki kieltää sen, vaan meidän täytyy palauttaa se juttu kunnalle jotta kunta vois lähettää sen ulosottoon.”


Toini Helin epäili, että lakia ei noudateta ja alkoi tutkia asiaa. Hän sai selville, että hänen hammaslääkärilaskunsa oli lähettänyt ulosottoon perintätoimisto Lindorff, ei Tampereen kaupunki.


Helin valitti asiasta Tampereen käräjäoikeuteen ja vaati ulosmittauksen keskeyttämistä. Oikeus asettui Helinin puolelle. Sen mukaan perintätoimisto Lindorff toimi lain vastaisesti Tampereen kaupungin asiamiehenä lähettäessään hammaslääkärilaskun ulosottoon. Asia käy ilmi kaupungin oikeudelle antamasta lausumasta.

Toini Helin (lukee paperista): ”Kaupunki ei itse toimita sopimukseen piiriin kuuluvia saataviaan suoraan ulosottoon vaan sen tekee Lindorff Oy. Noni, siinähän se tuli.”


Tamperen kaupunki valitti käräjäoikeuden päätöksestä Turun hovioikeuteen. Valituksen perusteluissa kaupunki väittää, että ”saatava on kaupungin hallinnassa, eikä Lindorff Oy:llä ole valtuuksia tehdä saatavia koskevia toimenpiteitä”. Lausuma on siis täysin päinvastainen, kuin käräjäoikeudelle annettu.


Turun hovioikeus piti kaupungin ja Lindorffin välistä työnjakoa lain mukaisena, ja määräsi Helinin ulosoton jatkettavaksi. Tuomiosta ei valitettu, eli se on lainvoimainen.

Jouko Aarnio: ”Mitään juridisia ongelmia ei siittä asiasta ole ollut, paitsi tiettyjä väitteitä, jossa nyt sitten velallinen on väittänyt, että on toimittu lainvastaisesti ja nyt on todettu, että siitä löytyy kanteluratkaisu ja Turun hovioikeuden ratkaisua, että toimintatapa on aivan lainmukainen ja hyväksyttävä.”


Helin kanteli asiamiehen käytöstä myös Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Lääninhallituksen mielestä Lindorffin toiminta on lain vastaista.


Paavo Kokkarinen: ”Minä en ole perehtynyt niin paljoa tähän uuteen ulosottokaareen että voisin lähteä esittämään muuta kuin oman mielipiteeni.”

MOT: ”Joka on…?”
Kokkarinen: ”Joka on, ihan niin kuin tuossa laissa käy ilmi, että perintätoimenharjoittaja ei saa toimia asiamiehenä ulosotossa.”

Jouko Aarnio: ”Sitä mä en tiennykkään että Toini Helinin asiasta on jopa se lääninhallituksenki ratkasu, jossa hänhän väittää kovasti erilaisia lainvastasuuksia tapahtuneen, semmosia ei vaan oo kukaan todennut.”


Toini Helinin tapaus ei ole ainoa. MOT:n keräämien tietojen mukaan perintätoimistot kiertävät laissa olevaa asiamieskieltoa laajasti ja järjestelmällisesti. Toimintatapa käy ilmi kuntien ja sairaanhoitopiirien tekemistä perintäsopimuksista.

Aktiv Kapital: ”Ulosottoon siirrettävistä saatavista muodostamme tiedoston, jonka siirrämme linjasiirtona ulosottopiiriin.”
Intrum Justitia: ”Mikäli luottotiedot ovat kunnossa, lähetämme toimeksiannon ulosottoon ulosottotoimenpiteitä varten.”
Lindorff: ”Lindorff toimittaa halutessanne ns. teknisenä toimittajana lähinnä maksukyisiksi arvioitujen perintäasiakkaiden saatavat ulosottoon.”


Useimmissa sopimuksissa mainitaan, että perintätoimisto lähettää saatavat ulosottoon niin sanottuna teknisenä toimittajana. Tällaista termiä ei löydy laista.

Timo Mäki: ”Me teknisesti kunnan puolesta toimitetaan se, se hakemus ulosottoon.”

MOT: ”Mä en ymmärrä et miten tekninen toimittaminen eroo asiamiehenä toimimisesta?”
Mäki: ”No se eroaa sillä tavalla, et tota asiamies asiamies on velkojan puolesta se hakija, jolle ulosotto tilittää varat - - - Sillon jos on tekninen toimittaja, ni sillon varat tilitetään suoraan velkojalle.”

MOT: ”Kuka sen päätöksen sitten tekee tästä tietyn velan lähettämisestä ulosottoon?”
Mäki: ”Jos puhutaan julkisista maksuista, niin se on tietenkin se maksuun panija, eli kunta.”

Thomas Feodoroff: ”Mun täytyy kyllä sanoa, että näin en ole ymmärtäny asiaa. Et kyl ne useimmissa tapauksissa ne perimistoimistoistahan kyllä saa sen kuntasaatavan hoitaa alusta loppuun saakka.”


Käytännössä tekninen toimittajuus tarkoittaa sitä, että perintätoimisto siirtää ulosottohakemukset suoraan ulosoton tietojärjestelmään. Tekninen toimittaminen tarkoittaa, että mitään inhimillisiin syihin perustuvaa harkintaa ei tehdä.

Timo Heikkinen: ”Että jos ei oo maksettu, niin se lähtee todennäköisesti automaattisesti. Ei kukaan paina edes mitään nappia siellä.”


Justander: ”Mä voisin olla edelleen vaikka siellä sairaalassa ja autuaan tietämätön koko laskusta, vaikka koomassa, esimerkiksi. Onks oikein laskuttaa koomapotilailta kaksinkertaisesti, sen takia, että ne on koomassa?”


Ulosottoon saapuu vuosittain yli kaksi ja puoli miljoonaa velka-asiaa. Näistä suurin osa on julkisia saatavia, eli esimerkiksi päivähoito-, terveyskeskus- ja sairaalamaksuja. Vuosina 2004, 2005 ja 2006 näitä julkisia saatavia tuli ulosottoon tavallista vähemmän.


Pätkä tv-uutisista 27.7.2004: ”Suomessa ulosottovirastojen uusi tietojärjestelmä on aiheuttanut ongelmia velkojille ja velallisille.”


Myös Aktiv Kapitalilla oli vaikeuksia saada tietojärjestelmänsä yhteensopivaksi ulosoton kanssa. Tuhansien sairaalamaksujen lähettäminen ulosottoon viivästyi. Korot kasvoivat koko ajan. Maksajia olivat velalliset eli sairaat.


Perintäala ei tunnu kiinnostavan viranomaisia. Rahoitustarkastus ei valvo perintätoimistoja. Toimistojen luvat myöntää Etelä-Suomen lääninhallitus, jossa valvonnasta vastaa yksi virkamies.

MOT: ”Miten hyvin perintätoimistot noudattavat lakia ja hyvää perintätapaa?

Kokkarinen: ”No jos kantelujen määrää katselee niin niistä vois päätyä sellaiseen johtotulokseen, että suhteellisen hyvin. Koska en.. minä en suoraan sanoen nyt muista yhtään kantelujuttua, jossa joku yrittäjä olisi toiminut ihan suoraan vastoin lakia.” - - - ”Ei meillä ole resursseja kiertää koko maan perimistoimistoja.. me nimittäin.. tämä lääninhallitus hoitaa koko maan luvat ja valvonnan. Ja jotenkin tuntuu että se olis pitkälle ajan haaskausta.”


Edellisessä perintätoimistoja käsitelleessä MOT-ohjelmassa nähtiin, kuinka perintätoimistot käyvät kauppaa velkasaatavilla ja kiertävät veroja veroparatiisien avulla.


MOT: ”Miten tätä valvotaan että mihin ja miten näitä velkasaatavia siirtyy?”
Paavo Kokkarinen: ”No lääninhallitus ei ainakaan valvo, kauppaa saa käydä käydä Suomessa ihan vapaasti ja se ei mitenkään liity tähän perintätoimintaan, sen valvontaan, luvanvaraisuuteen.”


Sekä Helin, Justander että Yrjönen ovat kokeneet velka-asioidensa selvittelyn perintätoimistojen kanssa mahdottomaksi.

Yrjönen: ”Jos sä ilmoitat, että joku asia on aiheeton, niin se ei missään nimessä mene perille. Sitä ei kukaan ala tutkimaan, sitä ei… Sieltä saat todella ynseitä vastauksia. Tässä nyt sitten ylivoimainen ykkönen on se Lindorff. - - - Jos olisi herkkä itkemään, niin kyllä niiden Lindorffin puheluitten aikana olisi joskus tippa vääntynyt silmään.”


Yrjösen velkakierteelle ei näy loppua. Sairaalamaksut ja muut julkiset saatavat vanhentuvat viidessä vuodessa, mutta uusia laskuja jää koko ajan maksamatta. Ulosotto ei koskaan lopu.


MOT: ”Jos rahaa olisi enemmän, niin mitä tekisitte?”
Pentti Yrjönen: ”Siis jos mulla olis enemmän rahaa? Mä saattaisin hemmotella itseeni hetkeksi, että lähtisin joksikin aikaa semmoiseen paikkaan, missä olisi helppo hengittää.”

Loppu.