Hyppää pääsisältöön

YK:n päivän kulkue vuonna 1968

YK-päivän mielenosoituksessa 24.10.1968 vaadittiin mm. ihmisarvoa au-perheille, ammattiopetusta vangeille ja tukea kehitysmaiden vapautusliikkeille.

YK-aate oli 1960-luvulla osa vuosikymmenen radikalismia. Vuoden 1968 YK-päivänkin marssitunnuksissa yhdistyivät erilaiset edistykselliset vaatimukset.

Pasifistit ehdottivat armeijan korvaamista kehitysjoukoilla. Liikkeellä olivat myös erilaiset vähemmistöt ja oikeuksiaan vaativat tahot vangeista koululaisiin.

Muita aiheita olivat mm. Biafran sota, liikennedemokratia, mielipiteenvapaus ja kansaneläkkeet.

Suomen YK-liitto perustettiin vuonna 1954 levittämään tietoa YK:n periaatteista ja päämääristä. Liiton pääsihteerinä vuosina 1963-1990 toiminut Hilkka Pietilä puhuu ihmisoikeuksista huhtikuussa 1968 tehdyssä haastattelussa.

Pietilä muistuttaa, että vastuu lasten oikeuksien toteutumisesta kuuluu aina aikuiselle, jo ennen lapsen syntymää.

"Tämän päivän maailmassa on mahdollista pitää huoli siitä, että jokainen lapsi saa syntyä toivottuna. Tämä edellyttää vain vastuuta niiltä, joiden vallassa on panna uusi elämä alulle."

"Emme voi toisiamme omistaa, mutta voimme omistautua toisillemme, hän toteaa muistuttaen, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa."

Kolmanneksi Pietilä puhuu lapsena koetusta pelosta.

"Jos lapsen jo kotonaan tarvitsee pelätä, alkaa siitä vaarallinen kehitys. Pelko on myös sotien syy."

Teksti: Jukka Lindfors - Petra Himberg

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto