Hyppää pääsisältöön

Jussi Raittinen käänsi kantria vasemmalle

Jussi Raittinen ihastui country & westerniin, kun törmäsi ale-levyyn, jonka kannessa komeili ihmeellisen näköinen porukka cowboyhattuineen.

Tietolaatikko

Syöpäsairaala (Folsom Prison Blues). Säv. ja san. Johnny Cash, suom. san. Roy Rabb.
Luokkajuhla (Garden Party). Säv. Ricky Nelson, san. Jussi Raittinen.
Jo Boys-yhtyeen ensimmäisillä albumeilla oli mukana kantrikappaleita. 1960-luvun lopulla Jussi Raittinen pani pystyyn Country Boys -nimisen sivukokoonpanon, jonka keskeinen tukipylväs oli steel-kitaristi Roy Rabb. Jussi toimitti myös Yleisradiossa countrymusiikin erikoisohjelmaa. Kuulijoiden ehdotusten pohjalta musiikinlaji ristittiin Suomessa "kantriksi". Raittinen vaikutti aktiivisesti myös vuonna 1971 julkaistuilla teemalevyillä Kantri ja Länttä kohti, joilla kotimaiset iskelmätähdet esittivät versioita countryklassikoista.
Jussi & The Boysin omalla Mä tahdon rokata -albumilla (1973) oli mukana myös C&W-numeroita, ja levy Kantri & rock (1975) oli lähes kokonaan omistettu countrylle. Jussin 70-luvun kantriharrastus huipentui musiikinlajin mekassa vuonna 1976 levytettyyn Nashville-albumiin.

Jussi huomasi yllätyksekseen, että oli kuullut countrya jo aiemmin ja pitänytkin siitä: se oli olennainen ainesosa valkoisessa rock and rollissa.

Entä miten C&W-musiikki sopi Jussin kaltaisen osallistuvan vasemmistolaisen pirtaan, se kun oli usein poliittisesti kovin konservatiivista?

Suomennoksia saattoi aina muokata omiin ajatuksiin sopiviksi, Jussi vastaa. Myös USA:ssa syntyi Vietnamin sodan myötä nuoremman sukupolven countrya, jonka sisältö poikkesi musiikkilajin perinteisestä patriotismista.

Norjaan ja jopa Ruotsiin verrattuna Suomi oli 1970-luvulla vielä kantrin takapajula. Iltatähden keskustelussa nähdäänkin yhdellä kertaa leijonanosa alan tuolloisista aktivisteista: Jussin seurana ovat Country Express -yhtyeen Börje Björkqvist sekä steel-kitaristi Roy Rabb.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto