Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Määräaikainen sopimus sitoo jopa haudan taakse

Yli kaksi kolmesta suomalaisesta kännykkäliittymästä on määräaikaisia. Siihen ovat syynä kytkykauppa ja määräaikaisiin sopimuksiin sitovat lisäedut, kuten euron sunnuntait ja edulliset iltapuhelut. Sopimuksesta pitäisi päästä irti esimerkiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi, mutta todellisuus on karumpi.

Kuluttajavirastossa ja Kuningaskuluttajassa on soinut jo kolme vuotta sama valitusvirsi, joka kuuluu näin:

”Minulle myytiin puhelimitse operaattorini iltasoittoja koskeva puheluetu. Yritin sen jälkeen vaihtaa operaattoria löydettyäni paremman tarjouksen, mutta selvisi, että hankkimani puheluetu onkin tehnyt sopimuksestani määräaikaisen. Nyt en voi vaihtaa operaattoriani seuraavan 12 kuukauden aikana.”

Erilaisia määräaikaisiin sopimuksiin liittyviä ongelmatilanteita on kymmeniä erilaisia. Kuluttajan epätoivo on syvimmillään silloin, kun hänellä on useita pitkiä määräaikaisia sopimuksia ja elämäntilanne muuttuu. Kun työpaikka lähtee alta ja rahaa ei ole, kalliit kuukausihinnoitellut laskut jatkavat tulvimista postiluukusta sisään. Matkapuhelin-, kanavapaketti- ja laajakaistaliittymän laskujen tuloa ei voi katkaista, koska kuluttajaa sitoo kolmesta suunnasta määräaikainen sopimus.

Jopa kolmella miljoonalla suomalaisella määräaikainen kännykkäliittymä

Määräaikaisten sopimusten vuoksi markkinoilla on vähemmän vapaana vaeltavia asiakkaita, jotka voivat vaihtaa operaattoriaan parhaimman tarjouksen perässä. Operaattoreiden välisen kilpailun osalta on otettu takapakkia kohti vuotta 2003, jolloin puhelinnumero oli sidottu operaattoriin. Määräaikaisuusbuumin käynnistyttyä syksyllä 2005 vielä noin 120 000 numeroa siirrettiin operaattorilta toiselle. Tänä syksynä numeroita siirretään enää reilu 30 000, ja operaattoria vaihtavien määrä on yhä laskussa.

Elisan tuotejohtaja Panu Lehden mukaan heidän asiakkaistaan liki 70 prosentilla on määräaikainen liittymä. Hänen mukaansa kilpailu asiakkaista on johtanut siihen, että uusien asiakkaiden sijasta kilpaillaan siitä, miten vanhat saadaan tekemään pitkiä määräaikaisia sopimuksia.

- Jos joku haalii aggressiivisesti asiakkaita määräaikaisilla sopimuksilla ja se sallitaan heille, niin on mahdotonta muiden jättäytyä pois tällaisesta toiminnasta. Kilpailu operaattorien välillä on oikeasti kovaa, Panu Lehti kertoo.

DNA:n kuluttajamyynnistä vastaavan johtajan Sami Aavikon mukaan määräaikaiset sopimukset nostavat puhelujen hintoja.

- Kun markkinoilla on vähemmän vapaita asiakkaita, operaattorien välinen kilpailu heikkenee. Kun kilpailua ei ole, miksi kukaan operaattori lähtisi laskemaan esimerkiksi hintoja?

Puhelujen keskimääräiset minuuttihinnat ovatkin olleet nousussa. Vaikka DNA:llakin on määräaikaisia sopimuksia tarjolla yllin kyllin, he vastustivat muun muassa kytkykauppalain jatkamista juuri siksi, että pitkät 24 kuukauden määräaikaiset sopimukset estävät pienempää operaattoria hakemasta aggressiivisesti asiakasmäärän kasvua.

Liittymien puhelinmyynti karannut käsistä

Useissa Kuningaskuluttajaan tulleissa yhteydenotoissa asiakas on kertonut, ettei hänelle tehty selväksi, että kännykkäliittymään tehty uusi lisäpalvelu sitoo liittymään vuodeksi. Esimerkiksi vuoden mittaisia määräaikaisia lisäpalveluja, kuten euron sunnuntaita ja edullisia iltapuheluja markkinoitiin puhelimitse terhakkaasti, mutta provisiopalkatut puhelinmyyjät saattoivat jättää reunaehdon määräaikaisuudesta kertomatta. Asiakkaalle paljastuu vasta kuukausien päästä, että tarjous oli liian hyvä ollakseen totta.

Panu Lehti Elisalta kertoo, että puhelinmyynti on välillä karannut käsistä. Myyjät ovat kaunistelleet asioita paremman provision toivossa, vaikka yhtiö on tämän jyrkästi kieltänyt.

- Vaikka asiakkaan saisikin pysymään vuoden Elisalla, odottaa ongelma sopimuskauden jälkeen, kun asiakas tyytymättömänä haluaa vaihtaa operaattoria. Tämä ei ole meidän edun mukaista pitkällä tähtäimellä, koska uuden asiakkaan hankkiminen on paljon hankalampaa kuin vanhan säilyttäminen.

Lain mukaan irtisanomisaika on vain kaksi viikkoa

Toinen yllätys asiakasta odottaa määräaikaisen sopimuskauden lopussa. Esimerkiksi vuodeksi tehty iltapuheluja koskeva sopimus uusiutuu automaattisesti vuodeksi kerrallaan, mikäli asiakas ei ilmoita operaattorille palvelun katkaisemisesta. Kannattaa tarkistaa, mitä lisäetuja puhelinliittymään on kytketty, koska yksikin uusiutuva etu estää liittymän vaihdon taas seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajavirasto on läksyttänyt operaattoreja määräaikaisten sopimusten ketjuttamisesta. Heidän mukaansa ketjutetut sopimukset ovat tosiasiassa kestosopimuksia, joissa lain mukaan ei saa olla vuoden mittaista irtisanomisaikaa.

- Sopimus on joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Matkapuhelinliittymien osalta olemme nähneet, että kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus vuoden irtisanomisajalla. Lain mukaan näissä sopimuksissa irtisanomisaika saa kuitenkin olla vain kaksi viikkoa, lakimies Paula Hannula Kuluttajavirastosta kertoo.

Kehotuksista huolimatta muun muassa Sonera on jatkanut sopimusten ketjuttamista, mikä on ajanut Soneran ja Kuluttajaviraston ratkomaan asiaa markkinaoikeuteen. Elisa on jo ryhtynyt muuttamaan sopimuskausien nimeämistä ja he myöntävät avoimesti, että määräaikaisuus-sana on ollut kuluttajalle epäselvä. Operaattorit odottavat, mikä on Soneran oikeudenkäynnin lopputulos.

Kuolemakaan ei irrottanut liittymästä

Lain mukaan määräaikaisestakin sopimuksesta pitäisi päästä eroon, mikäli asiakkaan taloudellinen tilanne tai terveys romahtaa tai asiakas kuolee sopimuskauden aikana. Tosiasiassa voi käydä niin, ettei mikään näistä syistä riitä perusteeksi. Operaattorit voivat vaihdattaa asiakkaan liittymän kuukausimaksultaan niin halvaksi, että vuositasolla maksut jäävät vain muutaman kymmenen euron suuruisiksi. Vaikka rahavirta operaattorin suuntaan katkeaisi hetkeksi, näin varmistetaan että arvokas asiakassuhde säilyy.

Oulunsalossa Pohjois-Pohjanmaalla asuva Aila Holappa on riidellyt DNA:n kanssa määräaikaisen sopimuksen jatkosta elokuun lopusta lähtien. Hän hankki vajaa vuosi sitten aikuiselle pojalleen mobiililaajakaistaliittymän, koska poika ei luottotieto-ongelmien vuoksi voinut itse liittymää avata. Poika menehtyi kesän lopussa, mutta DNA:n mukaan mokkulan määräaikaista sopimusta ei voi katkaista, koska Aila on liittymän haltija.

- Kaikki laskut tulevat edelleen kuolleen poikani nimellä. DNA ehdotti ratkaisuksi tilanteeseen, että maksaisin kaikki sopimuksen loppukauden kuukausimaksut yhdellä kertaa.

DNA:n Sami Aavikon mukaan sopimus voidaan katkaista, mikäli asiakas palauttaa mokkulan tai kytkykännykän takaisin operaattorille. Tällaista vaihtoehtoa ei Ailalle annettu. Aila ei aio maksaa penniäkään, vaan jatkaa taistelua.

Määräaikainen sopimus sitoo pahimmillaan vaikka haudan taakse. Oli kysessä sitten matkapuhelinliittymä, laajakaista, kanavapaketti tai punttisalijäsenyys, niin kannattaa aina kysyä, onko mahdollisuutta tehdä sopimusta, jossa määräaikaisuutta ei ole.

Katso Aila Holapan tarina Ylen elävästä arkistosta!

Turkka Huhtala / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.