Hyppää pääsisältöön

Mirkka Rekola, runoilija ja aforistikko

Runon ja aforistiikan uudistaja on suomalaisen kirjallisuuden klassikko. Kirjailijan tuotanto jatkui yli 50 vuotta. ”Parasta kirjailijalle on lukijakunnan tuki”, sanoo Rekola.

Tietolaatikko

Mirkka Elina Rekola s. 26.6.1931, Tampere

Tunnustuksia ja palkintoja:
Pro Finlandia 1982
Valtion kirjallisuuspalkinto 1966, 1967, 1973, 1982
Eino Leinon palkinto 1979
Suomi-palkinto 1995
Suomen kirjailijaliiton kunniapalkinto 1996
YLEn Tanssiva karhu -runopalkinto 1997
Suomen runoilijaliiton Vuoden runoilija 1998
Neustadt-palkintoehdokkuus 1999
Filosofian kunniatohtori 2000
Alex Matson -palkinto 2003
P. Mustapää -palkinto 2004
Samuli Paronen -palkinto 2007
Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2008

Mirkka Rekolan tuotantoa:
Vedessä palaa. 1954
Tunnit. 1957
Syksy muuttaa linnut. 1961
Ilo ja epäsymmetria. 1965
Anna päivän olla kaikki. 1968
Muistikirja. 1969
Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille. 1972
Tuulen viime vuosi. 1974
Kohtaamispaikka vuosi. 1977
Maailmat lumen vesistöissä. 1978
Runot 1954 - 1978. 1979
Kuutamourakka. 1981
Puun syleilemällä. 1983
Silmänkantama : aforismeja, merkintöjä, maisemia. 1984
Maskuja: pieniä elämänpituisia juttuja. 1987 ja 2002
Tuoreessa muistissa kevät: aforistiset kokoelmat. 1987, 1998
Joie et asymetrie: poemes. 1987
Kuka lukee kanssasi. 1990
Glädje och asymmetri. 1990
Maa ilmaan heitetty. 1995
Taivas päivystää. 1996
Virran molemmin puolin: runot 1954 - 1996. 1997
Muistinavaruus : kirjoituksia, puheenvuoroja. 2000
Valekuun reitti. 2004

Mirkka Rekola, toim.:
H. Juvonen, Pikku Karhun talviunet: sadut ja sadun matka. 1974.

Mirkka Rekolan suomennoksia:
W. Shakespeare, Othello. 1964
H.-O. Wuttig Vihreä Franziska. 1964
B. V. Wall, Silentium eli linnunlaulua ja orgaanista kemiaa1965
I. Sandberg, L. Sandberg, Sadan auton poika. 1967
L. Wiegman, M. Strömstedt , Satu paratiisista. 1971.

Mirkka Rekolan (1931-2014) runoudessa sanojen ja lauseiden monihahmotteisuus yllättää esikoiskokoelmasta tähän päivään.

Rekola debytoi 23-vuotiaana vuonna 1954 runokokoelmallaan Vedessä palaa.

”Minun kirjoihini on päästy aika hitaasti, mutta onpahan niihin kuitenkin päästy, ajan mittaan, vuosikymmenten kuluessa”, on kirjailija todennut.

Rekola tunnetaan paitsi runoilijana ja aforistikkona myös kääntäjänä ja esseistinä. Hänen laajasta tuotannostaan on käännetty runoja muun muassa ranskaksi, saksaksi ja englanniksi.

Tarleena Sammalkorven toimittamassa haastattelussa 2008 Mirkka Rekola valottaa filosofista taustaansa ja kertoo mm. uransa alkuvaiheista ja kirjailijan asemasta 1950- ja 2000-luvuilla. Ohjelmassa kuullaan myös harvinaista haastattelumateriaalia 1960-luvulta.

Tuulikki Islanderin käsikirjoittamasta ja ohjaamasta runoilijakuvasta Anna sanoille silmäsi näemme tekijänoikeussyistä vain otteita.

Mirkka Rekolalle on myönnetty useita tunnustuksia, palkintoja ja Neustadt-palkintoehdokkuus. Vuonna 2000 hänet vihittiin filosofian kunniatohtoriksi.

Teksti: Rita Landström

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.