Hyppää pääsisältöön

Mirkka Rekola, runoilija ja aforistikko

Runon ja aforistiikan uudistaja on suomalaisen kirjallisuuden klassikko. Kirjailijan tuotanto jatkui yli 50 vuotta. ”Parasta kirjailijalle on lukijakunnan tuki”, sanoo Rekola.

Tietolaatikko

Mirkka Elina Rekola s. 26.6.1931, Tampere

Tunnustuksia ja palkintoja:
Pro Finlandia 1982
Valtion kirjallisuuspalkinto 1966, 1967, 1973, 1982
Eino Leinon palkinto 1979
Suomi-palkinto 1995
Suomen kirjailijaliiton kunniapalkinto 1996
YLEn Tanssiva karhu -runopalkinto 1997
Suomen runoilijaliiton Vuoden runoilija 1998
Neustadt-palkintoehdokkuus 1999
Filosofian kunniatohtori 2000
Alex Matson -palkinto 2003
P. Mustapää -palkinto 2004
Samuli Paronen -palkinto 2007
Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2008

Mirkka Rekolan tuotantoa:
Vedessä palaa. 1954
Tunnit. 1957
Syksy muuttaa linnut. 1961
Ilo ja epäsymmetria. 1965
Anna päivän olla kaikki. 1968
Muistikirja. 1969
Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille. 1972
Tuulen viime vuosi. 1974
Kohtaamispaikka vuosi. 1977
Maailmat lumen vesistöissä. 1978
Runot 1954 - 1978. 1979
Kuutamourakka. 1981
Puun syleilemällä. 1983
Silmänkantama : aforismeja, merkintöjä, maisemia. 1984
Maskuja: pieniä elämänpituisia juttuja. 1987 ja 2002
Tuoreessa muistissa kevät: aforistiset kokoelmat. 1987, 1998
Joie et asymetrie: poemes. 1987
Kuka lukee kanssasi. 1990
Glädje och asymmetri. 1990
Maa ilmaan heitetty. 1995
Taivas päivystää. 1996
Virran molemmin puolin: runot 1954 - 1996. 1997
Muistinavaruus : kirjoituksia, puheenvuoroja. 2000
Valekuun reitti. 2004

Mirkka Rekola, toim.:
H. Juvonen, Pikku Karhun talviunet: sadut ja sadun matka. 1974.

Mirkka Rekolan suomennoksia:
W. Shakespeare, Othello. 1964
H.-O. Wuttig Vihreä Franziska. 1964
B. V. Wall, Silentium eli linnunlaulua ja orgaanista kemiaa1965
I. Sandberg, L. Sandberg, Sadan auton poika. 1967
L. Wiegman, M. Strömstedt , Satu paratiisista. 1971.

Mirkka Rekolan (1931-2014) runoudessa sanojen ja lauseiden monihahmotteisuus yllättää esikoiskokoelmasta tähän päivään.

Rekola debytoi 23-vuotiaana vuonna 1954 runokokoelmallaan Vedessä palaa.

”Minun kirjoihini on päästy aika hitaasti, mutta onpahan niihin kuitenkin päästy, ajan mittaan, vuosikymmenten kuluessa”, on kirjailija todennut.

Rekola tunnetaan paitsi runoilijana ja aforistikkona myös kääntäjänä ja esseistinä. Hänen laajasta tuotannostaan on käännetty runoja muun muassa ranskaksi, saksaksi ja englanniksi.

Tarleena Sammalkorven toimittamassa haastattelussa 2008 Mirkka Rekola valottaa filosofista taustaansa ja kertoo mm. uransa alkuvaiheista ja kirjailijan asemasta 1950- ja 2000-luvuilla. Ohjelmassa kuullaan myös harvinaista haastattelumateriaalia 1960-luvulta.

Tuulikki Islanderin käsikirjoittamasta ja ohjaamasta runoilijakuvasta Anna sanoille silmäsi näemme tekijänoikeussyistä vain otteita.

Mirkka Rekolalle on myönnetty useita tunnustuksia, palkintoja ja Neustadt-palkintoehdokkuus. Vuonna 2000 hänet vihittiin filosofian kunniatohtoriksi.

Teksti: Rita Landström