Hyppää pääsisältöön

Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

Sota on juuri päättynyt. Eletään 1950-lukua, jossa on paljon eriarvoisuutta. Sarjan toisessa jaksossa Tiinalla on jo iso ystäväjoukko, ja hän kinuaa elefanttitossuja, jotka kaikilla muillakin on paitsi Sylvillä.

Aika asettaa myös naisille rooliodotuksia. Kolmannesa jaksossa Tiinan kaveri toteaa tanssikurssilla, että äiti pakotti hänet kurssille, kun hän ei opi mitään. "Oppisi edes tanssimaan, että saisi miehen."

Tiina ei istu tähän muottiin. Hän kohtaa rohkeasti uudet tilanteet ja asettuu aina heikoimman puolelle. Tiina on totuudentorvi, joka sanoo ääneen sen, mitä muut eivät uskalla sanoa.

Kun koulussa äänestetään kauneinta virttä, kaikki muut antavat äänensä opettajan suosikille, paitsi Tiina. Tilanne suivaannuttaa tytön niin, että hän päättää sanoa töräyttää sen opettajalle.

Neljännessä jaksossa Tiina tarkkailee metsässä kevääntuloa koulun ainekirjoitusta varten. Ja löytää uuden kaverin Tuijan, joka vie Tiinan pois ahtaaksi käyvästä pihapiiristä omaan, erilaiseen elinympäristöönsä. Viidennessä jaksossa Tiina matkustaa maalle mummon seuraksi ja yhdessä naapurin Leenan ja Villen kanssa käy paimenessa, seilaa lautalla ja pohtii lähteen jumalan olemassaoloa.

Tv-sarjan päätösjaksossa Tiina ja Juha pyöräilevät Juhan serkun mökille. "Mitä niille siellä voi sattua", rauhoittaa isä huolestunutta äitiä. Mutta kun Tiinasta on kysymys voi sattua mitä vaan. Ainakaan Aune-serkun mökille ei koskaan saavuta.

Otteita Tiina-sarjan jaksoista:

Tiinan rohkeus, selviytymiskyky ja poikatyttömäisyys on vedonnut nuoriin tyttöihin eri vuosikymmenillä. Tosin onpa Tiinaa pidetty liian hyveellisenäkin. Tiina ja kaltaisensa nuoret tytöt ovat olleet aikansa roolirajojen murtajia. Moni Tiinan 1950-lukulaisessa maailmassa rikkoma raja-aita on jäänyt pysyvästi nurin.

Tietolaatikko

Ensimmäinen Anni Polvan kirjoittama Tiina-kirja ilmestyi vuonna 1956. Viimeisin Tiina-kirja Taitaa olla rakkautta, Tiina ilmestyi vuonna 1986. Kaikkiaan Tiina-sarjassa on ilmestynyt 29 kirjaa. Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva kuusiosainen televisiosarja on TV1:n Lasten ja nuortenohjelmien tuotanto vuodelta 1991. Televisiosarjan tapahtumat sijoittuvat 1950-luvulle.

Tiina-sarjan rooleissa

Juulia Salonen (Tiina)
Patrik Nortemo (Juha)
Sara Engström (Elvi)
Heini Miettinen (Leila)
Antti Merilehto (Kalle)
Petra Frey (Tiinan äiti)
Erkki Saarela (Tiinan isä)
Juhana Langinvainio (Tiinan veli)
Liisi Tandefelt (opettaja)
Anna-Leena Mäki-Penttilä (talonmies)
Pentti Louko (divarin myyjä)
Pirjo Virkki (Elvin äiti)
Rauno Elomaa (muuttomies)
Janne Bergholm (poika jäällä)
Jenny Kaasinen (Sylvi)
Hanna Bergholm (Vappu)
Hanna Paasonen (Hilda)
Kaisa Alavuotunki (Iisa)
Sanna Vuorihovi (Kaisa)
Johanna Enberg (Eeva)
Tuomo Aimonen (Hannu)
Juha Häkkänen (Romu-Juuso)
Olavi Ahonen (apteekkari)
Kari Frack (tanssikoulun opettaja)
Kaija Pakarinen (Eevan äiti)
Jarmo Heikkinen (Eevan isä)
Marjanne Sinisalo (Tuija)
Justus Sexton (Reska)
Lauri Kivikari (Timo)
Harri Hyttinen (Tuija isä)
Anja Pohjola (Tiinan mummo)
Maiju Ranta (Leena)
Eija Ahvo (Kaisa)
Sampo Sarkola (Ville)
Helga Kulmala, Eero Kulmala, Iida Kulmala & Miia Ojala (Kaisan lapsia)
Jarkko Rasinen, Mikko Maunu & Tero Sutinen (Villen kaverit)
Kalevi Kahra (mies)
Martti Pennanen (Mikko Karjalainen)
Eira Soriola (Olga)
Erkki Pajala (ukki)
Inka Salonen (Aune)

Sarjan tuotantotiimissä

Kirjailija: Anni Polva
Käsikirjoittaja ja ohjaaja: Marjut Komulainen
Tuotantopäällikkö: Sulevi Järvinen
Lavastussuunnittelija: Kaarina Meller
Äänisuunnittelija: Marja Ihanainen
Kuvaussuunnittelija: Kari Hoffren
Säveltäjä: Edu Kettunen
Kuvaussihteerit: Tarja Nenonen & Sirpa Silventoinen
Graafinen suunnittelija: Eila Terävä
Leikkaaja: Kimmo Pulli
Montaasi: Sari Vaskio
Naamioitsija: Merja Siekkinen
Puvustaja: Tarja Simonen
Kameramies: Hannu Torvinen
Äänisuunnittelija: Jyri Makkonen
Järjestäjä: Veikko Penttinen
Tarpeistojärjestäjä: Marita Pirttimaa
Lavastemies: Jorma Immonen
Studio-ohjaaja: Marja Heinonen
Käyttömestari: Ossian Kyrklund
Valaisijat: Kari Hoffren, Jukka Fager, Osmo Pettinen
TV1 Lasten ja nuorten toimitus

Lue lisää:

Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

"Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

Kommentit
  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.