Hyppää pääsisältöön

Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

Sota on juuri päättynyt. Eletään 1950-lukua, jossa on paljon eriarvoisuutta. Sarjan toisessa jaksossa Tiinalla on jo iso ystäväjoukko, ja hän kinuaa elefanttitossuja, jotka kaikilla muillakin on paitsi Sylvillä.

Aika asettaa myös naisille rooliodotuksia. Kolmannesa jaksossa Tiinan kaveri toteaa tanssikurssilla, että äiti pakotti hänet kurssille, kun hän ei opi mitään. "Oppisi edes tanssimaan, että saisi miehen."

Tiina ei istu tähän muottiin. Hän kohtaa rohkeasti uudet tilanteet ja asettuu aina heikoimman puolelle. Tiina on totuudentorvi, joka sanoo ääneen sen, mitä muut eivät uskalla sanoa.

Kun koulussa äänestetään kauneinta virttä, kaikki muut antavat äänensä opettajan suosikille, paitsi Tiina. Tilanne suivaannuttaa tytön niin, että hän päättää sanoa töräyttää sen opettajalle.

Neljännessä jaksossa Tiina tarkkailee metsässä kevääntuloa koulun ainekirjoitusta varten. Ja löytää uuden kaverin Tuijan, joka vie Tiinan pois ahtaaksi käyvästä pihapiiristä omaan, erilaiseen elinympäristöönsä. Viidennessä jaksossa Tiina matkustaa maalle mummon seuraksi ja yhdessä naapurin Leenan ja Villen kanssa käy paimenessa, seilaa lautalla ja pohtii lähteen jumalan olemassaoloa.

Tv-sarjan päätösjaksossa Tiina ja Juha pyöräilevät Juhan serkun mökille. "Mitä niille siellä voi sattua", rauhoittaa isä huolestunutta äitiä. Mutta kun Tiinasta on kysymys voi sattua mitä vaan. Ainakaan Aune-serkun mökille ei koskaan saavuta.

Otteita Tiina-sarjan jaksoista:

Tiinan rohkeus, selviytymiskyky ja poikatyttömäisyys on vedonnut nuoriin tyttöihin eri vuosikymmenillä. Tosin onpa Tiinaa pidetty liian hyveellisenäkin. Tiina ja kaltaisensa nuoret tytöt ovat olleet aikansa roolirajojen murtajia. Moni Tiinan 1950-lukulaisessa maailmassa rikkoma raja-aita on jäänyt pysyvästi nurin.

Tietolaatikko

Ensimmäinen Anni Polvan kirjoittama Tiina-kirja ilmestyi vuonna 1956. Viimeisin Tiina-kirja Taitaa olla rakkautta, Tiina ilmestyi vuonna 1986. Kaikkiaan Tiina-sarjassa on ilmestynyt 29 kirjaa. Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva kuusiosainen televisiosarja on TV1:n Lasten ja nuortenohjelmien tuotanto vuodelta 1991. Televisiosarjan tapahtumat sijoittuvat 1950-luvulle.

Tiina-sarjan rooleissa

Juulia Salonen (Tiina)
Patrik Nortemo (Juha)
Sara Engström (Elvi)
Heini Miettinen (Leila)
Antti Merilehto (Kalle)
Petra Frey (Tiinan äiti)
Erkki Saarela (Tiinan isä)
Juhana Langinvainio (Tiinan veli)
Liisi Tandefelt (opettaja)
Anna-Leena Mäki-Penttilä (talonmies)
Pentti Louko (divarin myyjä)
Pirjo Virkki (Elvin äiti)
Rauno Elomaa (muuttomies)
Janne Bergholm (poika jäällä)
Jenny Kaasinen (Sylvi)
Hanna Bergholm (Vappu)
Hanna Paasonen (Hilda)
Kaisa Alavuotunki (Iisa)
Sanna Vuorihovi (Kaisa)
Johanna Enberg (Eeva)
Tuomo Aimonen (Hannu)
Juha Häkkänen (Romu-Juuso)
Olavi Ahonen (apteekkari)
Kari Frack (tanssikoulun opettaja)
Kaija Pakarinen (Eevan äiti)
Jarmo Heikkinen (Eevan isä)
Marjanne Sinisalo (Tuija)
Justus Sexton (Reska)
Lauri Kivikari (Timo)
Harri Hyttinen (Tuija isä)
Anja Pohjola (Tiinan mummo)
Maiju Ranta (Leena)
Eija Ahvo (Kaisa)
Sampo Sarkola (Ville)
Helga Kulmala, Eero Kulmala, Iida Kulmala & Miia Ojala (Kaisan lapsia)
Jarkko Rasinen, Mikko Maunu & Tero Sutinen (Villen kaverit)
Kalevi Kahra (mies)
Martti Pennanen (Mikko Karjalainen)
Eira Soriola (Olga)
Erkki Pajala (ukki)
Inka Salonen (Aune)

Sarjan tuotantotiimissä

Kirjailija: Anni Polva
Käsikirjoittaja ja ohjaaja: Marjut Komulainen
Tuotantopäällikkö: Sulevi Järvinen
Lavastussuunnittelija: Kaarina Meller
Äänisuunnittelija: Marja Ihanainen
Kuvaussuunnittelija: Kari Hoffren
Säveltäjä: Edu Kettunen
Kuvaussihteerit: Tarja Nenonen & Sirpa Silventoinen
Graafinen suunnittelija: Eila Terävä
Leikkaaja: Kimmo Pulli
Montaasi: Sari Vaskio
Naamioitsija: Merja Siekkinen
Puvustaja: Tarja Simonen
Kameramies: Hannu Torvinen
Äänisuunnittelija: Jyri Makkonen
Järjestäjä: Veikko Penttinen
Tarpeistojärjestäjä: Marita Pirttimaa
Lavastemies: Jorma Immonen
Studio-ohjaaja: Marja Heinonen
Käyttömestari: Ossian Kyrklund
Valaisijat: Kari Hoffren, Jukka Fager, Osmo Pettinen
TV1 Lasten ja nuorten toimitus

Lue lisää:

Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

"Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.