Hyppää pääsisältöön

Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

Sota on juuri päättynyt. Eletään 1950-lukua, jossa on paljon eriarvoisuutta. Sarjan toisessa jaksossa Tiinalla on jo iso ystäväjoukko, ja hän kinuaa elefanttitossuja, jotka kaikilla muillakin on paitsi Sylvillä.

Aika asettaa myös naisille rooliodotuksia. Kolmannesa jaksossa Tiinan kaveri toteaa tanssikurssilla, että äiti pakotti hänet kurssille, kun hän ei opi mitään. "Oppisi edes tanssimaan, että saisi miehen."

Tiina ei istu tähän muottiin. Hän kohtaa rohkeasti uudet tilanteet ja asettuu aina heikoimman puolelle. Tiina on totuudentorvi, joka sanoo ääneen sen, mitä muut eivät uskalla sanoa.

Kun koulussa äänestetään kauneinta virttä, kaikki muut antavat äänensä opettajan suosikille, paitsi Tiina. Tilanne suivaannuttaa tytön niin, että hän päättää sanoa töräyttää sen opettajalle.

Neljännessä jaksossa Tiina tarkkailee metsässä kevääntuloa koulun ainekirjoitusta varten. Ja löytää uuden kaverin Tuijan, joka vie Tiinan pois ahtaaksi käyvästä pihapiiristä omaan, erilaiseen elinympäristöönsä. Viidennessä jaksossa Tiina matkustaa maalle mummon seuraksi ja yhdessä naapurin Leenan ja Villen kanssa käy paimenessa, seilaa lautalla ja pohtii lähteen jumalan olemassaoloa.

Tv-sarjan päätösjaksossa Tiina ja Juha pyöräilevät Juhan serkun mökille. "Mitä niille siellä voi sattua", rauhoittaa isä huolestunutta äitiä. Mutta kun Tiinasta on kysymys voi sattua mitä vaan. Ainakaan Aune-serkun mökille ei koskaan saavuta.

Otteita Tiina-sarjan jaksoista:

Tiinan rohkeus, selviytymiskyky ja poikatyttömäisyys on vedonnut nuoriin tyttöihin eri vuosikymmenillä. Tosin onpa Tiinaa pidetty liian hyveellisenäkin. Tiina ja kaltaisensa nuoret tytöt ovat olleet aikansa roolirajojen murtajia. Moni Tiinan 1950-lukulaisessa maailmassa rikkoma raja-aita on jäänyt pysyvästi nurin.

Tietolaatikko

Ensimmäinen Anni Polvan kirjoittama Tiina-kirja ilmestyi vuonna 1956. Viimeisin Tiina-kirja Taitaa olla rakkautta, Tiina ilmestyi vuonna 1986. Kaikkiaan Tiina-sarjassa on ilmestynyt 29 kirjaa. Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva kuusiosainen televisiosarja on TV1:n Lasten ja nuortenohjelmien tuotanto vuodelta 1991. Televisiosarjan tapahtumat sijoittuvat 1950-luvulle.

Tiina-sarjan rooleissa

Juulia Salonen (Tiina)
Patrik Nortemo (Juha)
Sara Engström (Elvi)
Heini Miettinen (Leila)
Antti Merilehto (Kalle)
Petra Frey (Tiinan äiti)
Erkki Saarela (Tiinan isä)
Juhana Langinvainio (Tiinan veli)
Liisi Tandefelt (opettaja)
Anna-Leena Mäki-Penttilä (talonmies)
Pentti Louko (divarin myyjä)
Pirjo Virkki (Elvin äiti)
Rauno Elomaa (muuttomies)
Janne Bergholm (poika jäällä)
Jenny Kaasinen (Sylvi)
Hanna Bergholm (Vappu)
Hanna Paasonen (Hilda)
Kaisa Alavuotunki (Iisa)
Sanna Vuorihovi (Kaisa)
Johanna Enberg (Eeva)
Tuomo Aimonen (Hannu)
Juha Häkkänen (Romu-Juuso)
Olavi Ahonen (apteekkari)
Kari Frack (tanssikoulun opettaja)
Kaija Pakarinen (Eevan äiti)
Jarmo Heikkinen (Eevan isä)
Marjanne Sinisalo (Tuija)
Justus Sexton (Reska)
Lauri Kivikari (Timo)
Harri Hyttinen (Tuija isä)
Anja Pohjola (Tiinan mummo)
Maiju Ranta (Leena)
Eija Ahvo (Kaisa)
Sampo Sarkola (Ville)
Helga Kulmala, Eero Kulmala, Iida Kulmala & Miia Ojala (Kaisan lapsia)
Jarkko Rasinen, Mikko Maunu & Tero Sutinen (Villen kaverit)
Kalevi Kahra (mies)
Martti Pennanen (Mikko Karjalainen)
Eira Soriola (Olga)
Erkki Pajala (ukki)
Inka Salonen (Aune)

Sarjan tuotantotiimissä

Kirjailija: Anni Polva
Käsikirjoittaja ja ohjaaja: Marjut Komulainen
Tuotantopäällikkö: Sulevi Järvinen
Lavastussuunnittelija: Kaarina Meller
Äänisuunnittelija: Marja Ihanainen
Kuvaussuunnittelija: Kari Hoffren
Säveltäjä: Edu Kettunen
Kuvaussihteerit: Tarja Nenonen & Sirpa Silventoinen
Graafinen suunnittelija: Eila Terävä
Leikkaaja: Kimmo Pulli
Montaasi: Sari Vaskio
Naamioitsija: Merja Siekkinen
Puvustaja: Tarja Simonen
Kameramies: Hannu Torvinen
Äänisuunnittelija: Jyri Makkonen
Järjestäjä: Veikko Penttinen
Tarpeistojärjestäjä: Marita Pirttimaa
Lavastemies: Jorma Immonen
Studio-ohjaaja: Marja Heinonen
Käyttömestari: Ossian Kyrklund
Valaisijat: Kari Hoffren, Jukka Fager, Osmo Pettinen
TV1 Lasten ja nuorten toimitus

Lue lisää:

Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

"Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

Kommentit
  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.