Hyppää pääsisältöön

Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

Sota on juuri päättynyt. Eletään 1950-lukua, jossa on paljon eriarvoisuutta. Sarjan toisessa jaksossa Tiinalla on jo iso ystäväjoukko, ja hän kinuaa elefanttitossuja, jotka kaikilla muillakin on paitsi Sylvillä.

Aika asettaa myös naisille rooliodotuksia. Kolmannesa jaksossa Tiinan kaveri toteaa tanssikurssilla, että äiti pakotti hänet kurssille, kun hän ei opi mitään. "Oppisi edes tanssimaan, että saisi miehen."

Tiina ei istu tähän muottiin. Hän kohtaa rohkeasti uudet tilanteet ja asettuu aina heikoimman puolelle. Tiina on totuudentorvi, joka sanoo ääneen sen, mitä muut eivät uskalla sanoa.

Kun koulussa äänestetään kauneinta virttä, kaikki muut antavat äänensä opettajan suosikille, paitsi Tiina. Tilanne suivaannuttaa tytön niin, että hän päättää sanoa töräyttää sen opettajalle.

Neljännessä jaksossa Tiina tarkkailee metsässä kevääntuloa koulun ainekirjoitusta varten. Ja löytää uuden kaverin Tuijan, joka vie Tiinan pois ahtaaksi käyvästä pihapiiristä omaan, erilaiseen elinympäristöönsä. Viidennessä jaksossa Tiina matkustaa maalle mummon seuraksi ja yhdessä naapurin Leenan ja Villen kanssa käy paimenessa, seilaa lautalla ja pohtii lähteen jumalan olemassaoloa.

Tv-sarjan päätösjaksossa Tiina ja Juha pyöräilevät Juhan serkun mökille. "Mitä niille siellä voi sattua", rauhoittaa isä huolestunutta äitiä. Mutta kun Tiinasta on kysymys voi sattua mitä vaan. Ainakaan Aune-serkun mökille ei koskaan saavuta.

Otteita Tiina-sarjan jaksoista:

Tiinan rohkeus, selviytymiskyky ja poikatyttömäisyys on vedonnut nuoriin tyttöihin eri vuosikymmenillä. Tosin onpa Tiinaa pidetty liian hyveellisenäkin. Tiina ja kaltaisensa nuoret tytöt ovat olleet aikansa roolirajojen murtajia. Moni Tiinan 1950-lukulaisessa maailmassa rikkoma raja-aita on jäänyt pysyvästi nurin.

Tietolaatikko

Ensimmäinen Anni Polvan kirjoittama Tiina-kirja ilmestyi vuonna 1956. Viimeisin Tiina-kirja Taitaa olla rakkautta, Tiina ilmestyi vuonna 1986. Kaikkiaan Tiina-sarjassa on ilmestynyt 29 kirjaa. Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva kuusiosainen televisiosarja on TV1:n Lasten ja nuortenohjelmien tuotanto vuodelta 1991. Televisiosarjan tapahtumat sijoittuvat 1950-luvulle.

Tiina-sarjan rooleissa

Juulia Salonen (Tiina)
Patrik Nortemo (Juha)
Sara Engström (Elvi)
Heini Miettinen (Leila)
Antti Merilehto (Kalle)
Petra Frey (Tiinan äiti)
Erkki Saarela (Tiinan isä)
Juhana Langinvainio (Tiinan veli)
Liisi Tandefelt (opettaja)
Anna-Leena Mäki-Penttilä (talonmies)
Pentti Louko (divarin myyjä)
Pirjo Virkki (Elvin äiti)
Rauno Elomaa (muuttomies)
Janne Bergholm (poika jäällä)
Jenny Kaasinen (Sylvi)
Hanna Bergholm (Vappu)
Hanna Paasonen (Hilda)
Kaisa Alavuotunki (Iisa)
Sanna Vuorihovi (Kaisa)
Johanna Enberg (Eeva)
Tuomo Aimonen (Hannu)
Juha Häkkänen (Romu-Juuso)
Olavi Ahonen (apteekkari)
Kari Frack (tanssikoulun opettaja)
Kaija Pakarinen (Eevan äiti)
Jarmo Heikkinen (Eevan isä)
Marjanne Sinisalo (Tuija)
Justus Sexton (Reska)
Lauri Kivikari (Timo)
Harri Hyttinen (Tuija isä)
Anja Pohjola (Tiinan mummo)
Maiju Ranta (Leena)
Eija Ahvo (Kaisa)
Sampo Sarkola (Ville)
Helga Kulmala, Eero Kulmala, Iida Kulmala & Miia Ojala (Kaisan lapsia)
Jarkko Rasinen, Mikko Maunu & Tero Sutinen (Villen kaverit)
Kalevi Kahra (mies)
Martti Pennanen (Mikko Karjalainen)
Eira Soriola (Olga)
Erkki Pajala (ukki)
Inka Salonen (Aune)

Sarjan tuotantotiimissä

Kirjailija: Anni Polva
Käsikirjoittaja ja ohjaaja: Marjut Komulainen
Tuotantopäällikkö: Sulevi Järvinen
Lavastussuunnittelija: Kaarina Meller
Äänisuunnittelija: Marja Ihanainen
Kuvaussuunnittelija: Kari Hoffren
Säveltäjä: Edu Kettunen
Kuvaussihteerit: Tarja Nenonen & Sirpa Silventoinen
Graafinen suunnittelija: Eila Terävä
Leikkaaja: Kimmo Pulli
Montaasi: Sari Vaskio
Naamioitsija: Merja Siekkinen
Puvustaja: Tarja Simonen
Kameramies: Hannu Torvinen
Äänisuunnittelija: Jyri Makkonen
Järjestäjä: Veikko Penttinen
Tarpeistojärjestäjä: Marita Pirttimaa
Lavastemies: Jorma Immonen
Studio-ohjaaja: Marja Heinonen
Käyttömestari: Ossian Kyrklund
Valaisijat: Kari Hoffren, Jukka Fager, Osmo Pettinen
TV1 Lasten ja nuorten toimitus

Lue lisää:

Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

"Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

Kommentit
  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa.