Hyppää pääsisältöön

Tv-historiamme alkoi Pöystin ohjauksessa

Ensimmäisen suomalainen tv-lähetyksen 24.5.1955 kokosi, ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Elokuvissa esiintymään tottunut Pöysti sai ohjelman jälkeen kritiikkiä siitä, ettei hän ollut katsonut kohti kameraa.

Pöysti oli pyydetty tehtäviin varsin lyhyellä varoitusajalla. Teatteri - ja elokuvataustasta oli hänelle onneksi suurta hyötyä niin käsikirjoituksen kuin kamera-ajojenkin suunnittelussa.

Yhdellä kameralla kuvattu lähetys saatiin kunnialla läpi ja tekijät olivat tulokseen ihan tyytyväisiä. Siitä, miten moni katsoja lähetyksellä oli, ei ole varmaa tietoa. Vastaanottimia nimittäin laskettiin olleen vain viisitoista.

Alkuaikojen tv-kuvauksista Pöysti on jäänyt kaipaamaan kameroissa käytettyjä nk. optiikkarevolvereita, joista esiintyjä näki helposti, milloin kuvattiin lähikuvia ja milloin ei.

Optiikkarevolveri auttoi näyttelijää, se vastasi yleisöä, nykyiset zoomit ovat kuin mikkejä.― Lasse Pöysti

Pöystille tarjottiin aikanaan myös ensimmäistä tv-fiktion päällikön paikkaa, mutta koska sopimus ei olisi sallinut hänelle samanaikaisesti näyttelijäntöitä "nurkkateattereissa", sai se paikka jäädä, vaikka siinä olisi saanutkin oman työpöydän.

Tätä nähtiin ensimmäisessä lähetyksessä

Ensimmäinen lähetys oli runsaan tunnin mittainen ja siinä nähtiin mm. hypnotisointiesitys, tv-kerhosta kertova lyhytelokuva, Armi ja Gil -parodia ruotsiksi, Mona Leon nukketeatteria ja Erkki Harjaman säätiedotus. Musiikkina kuultiin mm. Helena Vinkan laulelmia musikaaleista, Kipparikvartettia sekä Rauha Rentolan ja Maikki Länsiön soittoa ja laulua.

Kuvauksesta vastasivat lähinnä Radioinsinööriseuran vanhat konkarit, teekkarit alkoivat kuvata vasta seuraavissa lähetyksissä. Käsikirjoitus ja kuvauksissa käytetty teollisuuskamera ovat nähtävissä Tekniikan museossa.

Lue lisää:

Kokeellinen tv-lähetys (1954).

Teekkarit tv-pioneereina

Ilman innovatiivisia teekkareita olisi Suomen tv-historia alkanut vasta reippaasti myöhemmin. Radioinsinöörien tv-kerho perustettiin 16.9.1954. Toiminta aloitettiin lähetinlaitteiden rakentamisella.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto