Hyppää pääsisältöön

Tv-historiamme alkoi Pöystin ohjauksessa

Ensimmäisen suomalainen tv-lähetyksen 24.5.1955 kokosi, ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Elokuvissa esiintymään tottunut Pöysti sai ohjelman jälkeen kritiikkiä siitä, ettei hän ollut katsonut kohti kameraa.

Pöysti oli pyydetty tehtäviin varsin lyhyellä varoitusajalla. Teatteri - ja elokuvataustasta oli hänelle onneksi suurta hyötyä niin käsikirjoituksen kuin kamera-ajojenkin suunnittelussa.

Yhdellä kameralla kuvattu lähetys saatiin kunnialla läpi ja tekijät olivat tulokseen ihan tyytyväisiä. Siitä, miten moni katsoja lähetyksellä oli, ei ole varmaa tietoa. Vastaanottimia nimittäin laskettiin olleen vain viisitoista.

Alkuaikojen tv-kuvauksista Pöysti on jäänyt kaipaamaan kameroissa käytettyjä nk. optiikkarevolvereita, joista esiintyjä näki helposti, milloin kuvattiin lähikuvia ja milloin ei.

Optiikkarevolveri auttoi näyttelijää, se vastasi yleisöä, nykyiset zoomit ovat kuin mikkejä.― Lasse Pöysti

Pöystille tarjottiin aikanaan myös ensimmäistä tv-fiktion päällikön paikkaa, mutta koska sopimus ei olisi sallinut hänelle samanaikaisesti näyttelijäntöitä "nurkkateattereissa", sai se paikka jäädä, vaikka siinä olisi saanutkin oman työpöydän.

Tätä nähtiin ensimmäisessä lähetyksessä

Ensimmäinen lähetys oli runsaan tunnin mittainen ja siinä nähtiin mm. hypnotisointiesitys, tv-kerhosta kertova lyhytelokuva, Armi ja Gil -parodia ruotsiksi, Mona Leon nukketeatteria ja Erkki Harjaman säätiedotus. Musiikkina kuultiin mm. Helena Vinkan laulelmia musikaaleista, Kipparikvartettia sekä Rauha Rentolan ja Maikki Länsiön soittoa ja laulua.

Kuvauksesta vastasivat lähinnä Radioinsinööriseuran vanhat konkarit, teekkarit alkoivat kuvata vasta seuraavissa lähetyksissä. Käsikirjoitus ja kuvauksissa käytetty teollisuuskamera ovat nähtävissä Tekniikan museossa.

Lue lisää:

Kokeellinen tv-lähetys (1954).

Teekkarit tv-pioneereina

Ilman innovatiivisia teekkareita olisi Suomen tv-historia alkanut vasta reippaasti myöhemmin. Radioinsinöörien tv-kerho perustettiin 16.9.1954. Toiminta aloitettiin lähetinlaitteiden rakentamisella.

Kommentit
  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto