Hyppää pääsisältöön

Suomen Sisu – muukalaispelolla vaalivoittoon?

Kansallismielinen Suomen Sisu -järjestö vaatii rajoituksia maahanmuuttoon. Monet sisulaiset pääsivät perussuomalaisten listoilta valtuustoihin syksyllä 2008.

Suomen Sisu vastustaa monikulttuurisuutta ja "kansojen sekoittamista luonnottomalla tavalla keskenään". Sen edustajat ovat viljelleet nettikirjoituksissaan etenkin afrikkalaisiin ja muslimeihin liittyviä uhkakuvia.

Suomen Sisu menestyi erityisen hyvin pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuton vastaisella blogillaan tunnetuksi tullut filosofian tohtori Jussi Halla-aho sai Helsingissä äänivyöryn.

Ainakin osa lähiöiden perinteisistä perussuomalaisista kokee jääneensä jyrkemmän linjan sisulaisten varjoon.

A-talkissa muukalaispelosta ja -vihasta keskustelevat perussuomalaiset valtuutetut Teemu Lahtinen ja Johannes Nieminen, uussuomalainen Abdirahim Hussein ja päätoimittaja Jussi K. Niemelä.

Ohjelmassa esitetty lainaus Jussi Halla-ahon blogikirjoituksesta johti jälkikäteen oikeusprosessiin. Korkein oikeus katsoi, että Halla-ahon kommentteja somalien harjoittamasta "ohikulkijoiden ryöstelystä" ja "verovaroilla loisimisesta" oli pidettävä kiihottamisena kansanryhmää vastaan.

Tietolaatikko

Jussi Halla-aholle luettiin Helsingin käräjäoikeudessa elokuussa 2009 syytteet uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Oikeus tuomitsi Halla-ahon uskonrauhan rikkomisesta 30 päiväsakkoon á 11 euroa, mutta hylkäsi syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisuja.
Uskonrauhan rikkomista koskevassa tuomiossa katsotaan, että Halla-aho on julkaissut internetissä olevalla sivustollaan lausunnon, joka herjaa ja häpäisee islamilaisten uskontokuntien pyhiä instituutioita. Halla-aho yhdisti islamilaisuuden ja pedofilian. "Syytteessä kerrottujen väitteiden ja niiden perustelujen tarkoituksena ei ole ollut käydä asiallista keskustelua islamin uskon epäkohdista vaan näennäisesti sananvapauden kustannuksella häpäistä kysymyksessä olevan uskonnon pyhiä arvoja. Halla-ahon lausuma on ollut omiaan ruokkimaan uskonnollista suvaitsemattomuutta", tuomiossa todetaan.
Sekä käräjä- että hovioikeuden hylkäämä syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan perustui siihen, että Halla-aho oli syyttäjän mielestä nettikirjoituksessaan panetellut ja solvannut Suomen somaliväestöä "ryöstelystä" ja "loisimisesta". Oikeuden mukaan kyse oli kuitenkin yhteiskunnallisesta debatista, satiirista. "Halla-ahon tosiasiallisena tarkoituksena on tämän väitteensä osalta ollut arvostella viranomaisten menettelyä siltä osin kuin nämä eivät olleet puuttuneet sanomalehti Kalevan pääkirjoitukseen, jossa oli arveltu päissään tappamisen olevan suomalaisten kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre." (YLE Uutiset)
Kesäkuussa 2012 KKO kovensi Halla-ahon sakkotuomion 30 päiväsakosta 50 päiväsakkoon ja lisäsi Halla-ahon syyksi myös kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Halla-aho määrättiin myös poistamaan osia vuonna 2008 julkaisemastaan blogikirjoituksesta.
KKO katsoi luonnehdintojen olevan somaleita kansanryhmänä panettelevia ja solvaavia. Lausunnot olivat omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa niiden kohteena olevaa kansanryhmää kohtaan. Vihapuheiden kaltaisina lausumina Halla-ahon näkemykset eivät KKO:n mukaan nauttineet sananvapauden suojaa. (Yle Uutiset)

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto