Hyppää pääsisältöön

Fryckman - tosi on?: käsikirjoitus


FRYCKMAN - TOSI ON?


MOT, 27. lokakuuta 2008, toimittaja Matts Dumell

MOT- tunnus


(Kuvaa: Fryckman saapuu Six-2 rekisteröidyssä Jeepissä Kulosaaren talolle, sisällä hän avaa kassakaapin ja poimii salaiset paperit käteensä, lisäksi olemassa kuvaa talosta, rannasta, portista, sisäkuvia)



Juonto: Kesällä 2007 edesmenneen pankinjohtaja Matti Korhosen kassakaapista löytyi nippu salaiseksi merkittyä asiakirjoja. Ne ovat hänen ajaltaan Kansallis-Osake-Pankin johtokunnan jäsenenä kuuluisien Kouri-kauppojen ajalta…

Liikemies Peter Fryckman: ”Matti Korhosen vaimo soitti ja sano että täällä on olemassa määrättyjä papereita, ja kun mä kävin katsomassa ne, niin totesin, että siellähän on autenttiset, alkuperäiset Kouri-kauppojen paperit.”


Juonto: Kuolleen miehen kassakaapista löytyneet paperit muuttavat nyt käsityksiä Fryckmanin saamien seuraamusten kohtuullisuudesta.

Professori Edward Andersson: ”Olen eläkkeellä oleva vero-oikeuden professori, ja siinä ominaisuudessa minua pyydettiin tutustumaan näihin asiakirjoihin ja tein sen ensin vastahakoisesti, mutta totesin sitten, että kyllä se on aivan aiheellista.”

(Arkistokuvaa KOP:sta, SYP:stä, rahasta, osakkeista, Kourista, Kulvikista.)


Juonto: 80-luvun lopulla alkoi kahden suurpankin välinen taistelu suomalaisten suuryritysten määräysvallasta. Pääjohtajat Miljoona-Mika ja Tosi on -Jaska johtivat joukkojaan ja tekivät nurkanvaltauksia.


Vuoden 1988 alussa Kansallis-Osake-Pankki oli alkanut salaa kerätä kilpailijansa Suomen Yhdyspankin osakkeita. KOP rahoitti yli miljardilla markalla aikansa sijoittajaguruja Pentti Kouria ja Hannes Kulvikiä.


Jo vuotta aiemmin KOP:n pankinjohtaja Matti Korhonen oli kuullut naapurissaan asuvan Fryckmanin ostaneen ison määrän Suomen Yhdyspankin osakkeita, hyvin edullisesti. KOP lupautui nyt rahoittamaan myös Fryckmania.

Fryckman: ”Meillä oli KOP:n kanssa ihan selkeä sopimus, millä tavalla me ostamme osakkeita, millä tavalla sen rahoitamme ja millä tavalla aikanaan jaetaan tämä voitto tai tappio. Yhteensä siinä oli noin 28 miljoonaa osaketta.”


Juonto: Näitä salaisia sopimuksia oli 20 vuotta sitten tekemässä myös Englannissa väitellyt huippujuristi Zacharias Sundström.

Asianajaja Zacharias Sundström: ”Tällainen sopimushan ei ole lain mukainen ollut siihen aikaan, eikä kai nykyäänkään, koska se antaa pankille, koko määräämisvallan näistä osakkeista ja myös valta niitä ikään kuin ottaa takasin tarvittaessa, niin ei tässä kai ollut muusta kysymys kuin se, että että sopimuksessa käytettiin Fryckmanin nimeä.”


Juonto: Kyse oli siis Fryckmanin käyttämisestä bulvaanina vallanhimoisessa kaappausyrityksessä, jossa palkintoina olivat SYP ja Nokia. KOP:n pääjohtaja Jaakko Lassila hyväksyi salaiset sopimukset, joilla annettiin SYP-osakkeiden ostamiseen noin 600 miljoonaa markkaa, ilman lainasopimuksia tai allekirjoituksia.

Fryckman: ”Meillä oli mukana kolme neljä yhtiötä, jotka vuorotellen ostivat sitten  näitä SYP-osakkeita, ja idea on tietysti se, että mahdollisimman kauan saisimme tehdä tätä työtä ilman julkista hälyä.”


Juonto: Operaatio oli niin salainen, että rahaa ajettiin KOP:n Luxemburgin konttorin kautta ilman, että paikalliselle pankinjohtajalle kerrottiin mitään. KOP käytti myös suomalaisten yhtiöiden tilejä omistajien tietämättä.

Fryckman: ”Kun ostin esimerkiksi sadalla miljoonalla SYP:n osakkeita, kävin hakemassa shekin keskustan KOP:n konttorijohtajalta.”

(Tosi-on mainos)


(Kuvaa kassakaappipapereista, trikkikuvia, osakepinoja, rahaa, KOP)



Juonto: Peter Fryckman oli kuitenkin hölösuu, ja pian tieto siitä, että KOP kerää suurta pottia SYP:n osakkeita vuoti sekä kilpailijalle että pankkitarkastusvirastoon.


Kassakaapista löytyneistä papereista käy ilmi, että Pankkitarkastusviraston silloin päällikkö Jorma Aranko marssi KOP:n pääjohtajan luo ja vaati Jaakko Lassilaa heti irtautumaan Peter Fryckmanista.

Lassila (arkistokuvaa, tv-uutiset 31.05.1991): ”Voidaan minusta sanoa, että pankin olisi ollut syytä olla varovaisempi henkilöiden suhteen, joiden kanssa se ryhtyy liiketoimiin .”


Juonto: Joulukuussa 1988 KOP vei Fryckmanin yhtiöiltä omavaltaisesti noin 28 miljoonaa SYP:n osaketta ja luovutti ne Pentti Kourin yhtiöille. Tästä kaupasta pankkitarkastusvirastolla (PTV) ei ollut huomauttamista.

Markku Hirvonen: ”Se tarkotti sitä, että esimerkiksi rahotustarkastus ei puutunut KOP:n toimintaan muuta kuin huomautuksella.”


Juonto: Fryckmanin SYP-osakkeilla KOP teki tässä kaupassa 200 miljoonan markan voiton. KOP kuitenkin kosti saamastaan nöyryytyksestä jättämällä Fryckmanille korvaukseksi vain puolet sovitusta voitonjaosta. Puolikaskin oli siihen aikaan ruhtinaallisesti rahaa, 53 miljoonaa markkaa. Tästä summasta kuitenkin alkoi kaksikymmentä vuotta jatkunut verottajan ja Fryckmanin välinen kaksintaistelu.

(Fryckman ajaa autolla, verohallinto, pankkitarkastus, pankkikuvaa arkisto)

Fryckman: ”Niillehän tuli noin 50 miljoonan tulo, niin se vero oli noin 75-80 miljoonaa."

MOT: ”Alkuun”

Fryckman: ”Alkuun. Eli se on noin 170 prosenttia.”


Juonto: Veroksi määrättiin lopulta sakkokorkoineen 32 ja puoli miljoonaa markkaa ja se vahvistettiin vuonna 1996, usean valituksen ja oikeusprosessin jälkeen.

Tenho Tikkanen: ”Käsitykseni mukaan Fryckman on ainut, jota näistä Kouri-kaupoista on sitten verotettu ja peritty sitä veroa."

MOT: ”Antoiko pankkitarkastusvirasto verottajalle oikeat tiedot Fryckman-kaupoista?”

Tenho Tikkanen: ”Ei antanut, ei antanut mitään tietoja, siitä on sitten korkeimman hallinto-oikeuden päätöskin, että niitä tietoja ei sitten saanut antaa, ja verotuspäätökset on tehty sitten puutteellisen tiedon perusteella.”

Hirvonen: ”Samaan aikaanhan oli käynnissä tämmönen verohallinnon alotteesta käynnistetty pankkialan toimialan tarkastus, jossa todettiin erittäin suuria puutteita, nimenomaa leimaveron osalta, varansiirto leimaveron osalta, ja osa niistä oli mittakaavaltaan sitä luokkaa että, hyvin nopeasti tehtiin taannehtiva laki, jolloin ne annettiin anteeksi. "


Tikkanen: ”Julkisuudessakin esitettiin sellasta näkökantaa, että nämä pankit menisivät vararikkoon pelkästään tämän varainsiirtoveron maksuunpanon myötä. Ja se sitten sattu tietysti pahaan saumaan kun tuo lama iski, että siinä pankit oli kaikki vähän ahtaalla siinä 1900 –luvun alkupuolella.”


Sundström: ”Nii se kuulostaa tietysti vähän siltä, että pojat on poikia ja tässä nyt piti päästä hyvin kiusallisesta tilanteesta jollain tavalla puhtain paperein jolloin kaikki sellainen joka ois johtaisi oikeustoimiin ei ollut toivottavaa.”


Juonto: Fryckman jäi isojen poikien jalkoihin, kun KOP jätti maksamatta hänelle kuuluvat myyntivoitot, ja pankkien ja muiden pelureiden verovelat kuitattiin takautuvasti lainmuutoksella. Vain Fryckman joutui verolle. Ja pian verokarhu koputtikin ovelle ja vaati vakuuksia.

Fryckman: ”Pantti oli ostohinnoin noin runsas 60 miljoonaa, kun pantti annettiin nii siinä oli 11 tuhatta Nokian osaketta."

MOT: ”Mitä teoreettisesti niille olisi voinut tapahtua jos ne olisivat pysyneet pantissa?”

Fryckman: ” No, no vuonna -99 niitten arvo oli noin 400- 450 miljoonaa.”


Juonto: Samaan aikaan, keväällä 1991, KOP:n Kouri-kauppojen järjestelyt paljastuivat, ja Pankkitarkastusvirasto pakotti Lassilan eroamaan.

Tv-uutiset (10.10.1991): ”Hyvää iltaa, Kansallispankin pääjohtaja Jaakko Lassila eroaa. Lassila toivoo, että KOP:n hallintoneuvosto valitsisi pankille uuden toimitusjohtajan mahdollisimman pian.”

(KOP:n Tosi on! -mainos)

(Arkistokuvaa, erilaisia pätkiä Fryckmanista autoissa, huviloilla, veneissä ym. 1983 – 2002.)


Juonto: Fryckman oli tullut suomalaiseen pörssipeliin suoraan pimeydestä. Ensimmäiset televisiokuvat kertovat osallistumisesta Kaskisten Folkliner-varustamon toimintaan sekä yrityksistä sijoittaa katamaraaneja Vaasan ja Uumajan liikenteeseen.


Hänen perheensä oli tehnyt omaisuutensa mausteiden tuonnilla. Yritysryppään sydän oli puoli vuosisataa alalla toiminut Six Oy.


Tikkanen: ”Hänellä oli sukunsa perhesiteittensä vuoksi hyvät suhteet pankkeihin ja huomattavaa varallisuuserää, ennen Kouri- kauppoja.”



Juonto: Kouri-kauppojen jälkeen hänestä tuli julkkis, joka 90-luvulla muutaman päivän jopa uskoi tulevansa valituksi kokoomuksen puheenjohtajaksi. Fryckman oli uuden rahan henkilöitymä. Hän kaarteli Helsingissä Rolls-Royce-autollaan, ja näytti televisiossa huviloitaan ja amerikkalaista miljoonavenettään. Hänen kuviteltiin olleen Kouri-kaupoissa suurikin tekijä.

A-Studion haastattelu vuodelta 1994:

Fryckman: ”Mielenkiintoisempana on nimenomaa ollu ollu joku SYP:n osakkeiden osto ja se operaatio mikä sen ympärillä pyöri”


Kysymys: ”Siitä jäi, hyvä maku suuhun?”


Fryckman: "Kyllä siitä jää, niiku kaikista jossa onnistuu nii tietysti sehän on liike-elämässä se suola minkä takia sitä tehdään."



Juonto: Kulissit olivat kunnossa, mutta sitten taivas pimeni. Fryckman oli puheillaan ja rehvastelulla ärsyttänyt liian monta tahoa, ja nyt tuli maksun paikka. Ydinkysymys on, miksi Fryckman-yhtiöiden suurta omaisuutta ei pystytty ulosoton toimesta realisoimaan, eli myymään, ainoan velan, verovelan maksamiseksi


(Six-tehtaat, Fryckman kävelee entisissä kiinteistöissä, ulosotto, salaiset paperit roihuavat metsässä)

Fryckman: ”Minut tuomittiin velallisen epärehellisyydestä, vaikka olin antanut pantin, vaikka se pantti oli riittävä, ja kaksinkertanen, niin minut tuomittiin maksamaan näille pesille 50 miljoonaa + korot vuodesta -88”


Juonto: Fryckmanin versio tapahtuneesta on, että konkurssiin menneiden kahden tytäryhtiön pesänhoitaja, asianajaja Jouko Kauppinen yhdessä tuumin verottajan kanssa välttämättä halusi hakea emoyhtiön konkurssiin. Kihlakunnanvoutia kiellettiin myymästä ulosmitattua omaisuutta.

Fryckman: ”Kun oltiin sitten tilanteessa vuonna 2000 kun he saivat sitten Fryckman-yhtiön nurin nii tämä 50 miljoonaa + korot oli jo yli 200 miljoonassa”


Juonto: Totta on, että Helsingin ulosottoviraston kihlakunnanvouti Yrjö Forsberg oikeudessa paheksui pesänhoitajien tapaa pitkittää konkursseja ja sillä tavalla kasvattaa korkomenoja. Pesänhoidolle kuvaavaa on, että ensimmäinen velkojan kokous pidettiin vasta kuusi vuotta konkurssituomioiden jälkeen.

Sundström: ”Jos ulosottomiehellä on, niin kuin vouti Forsberg on todennut jossain paperissa, omaisuutta niin se tulee myöskin silloin realisoida. Ja ymmärtääkseni näistä papereista, nimenomaisesti pesän vaatimuksesta, siis kirjallisesta vaatimuksesta, pesää ei realisoitu.”


Juonto: Jäätyään eläkkeelle turhautunut kihlakunnanvouti poltti kaikki Fryckmania koskeneet muistionsa, kaksi matkalaukullista, yli 10-tuhatta sivua. En halua enää olla missään tekemisissä sellaisen asian kanssa, joka koko ajan on liikkunut valheen ja totuuden rajamaastossa, hän sanoi ja kieltäytyi haastattelusta.

Andersson: ”Oli yksi ainoa velkoja, nimittäin valtio verosaatavien osalta. Tällaisen konkurssipesän hoitaminen, sen luulisi olevan hyvinkin helppoa, eikä sen tulisi vaatia kovin suuria kustannuksia Kuitenkin näitä kustannuksia on jo syntynyt yli kahden miljoonan euron edestä huom euron edestä. Tämä panee kyllä miettimään, mitä siinä oikein on tapahtunut.”

(Six-yhtiöt, Tulppatie 22, Uudenmaan verovirasto, trikkikuvaa veroilmoitus)


Juonto: Menettelyn pitkittyessä Fryckman-yhtiöiden rahatilanne huononi merkittävästi, mutta ei katastrofaalisesti. Tämä puolestaan johti seuraavaan vaiheeseen, jossa Fryckman-yhtiö yritti saada vahingonkorvauksen valtiolta. Fryckman katsoi yhtiönsä menettäneen yli 70 miljoonaa markkaa.


Uudenmaan verovirastossa Fryckmanin yhtiöryppään konkursseja hoiti kaksi verovirkailijaa. Toinen heistä laati ja allekirjoitti Fryckman-yhtiöiden veroilmoituksen vuodelta 2000. Tämän verottajan itsensä tekemän veroilmoituksen perusteella konkurssissa olleelle yhtiölle määrättiin 84 miljoonan (markan) tulot ja verotus.

Andersson: ”Olen harrastanut vero-oikeutta 50 vuoden ajan, enkä ole koskaan ollut näkemässä sellaista tapausta, että näin heikosti perusteltua vahingonkorvausvaatimusta olisi käsitelty verottamiskelpoisena tulona. Ja tämä koko menettely sehän pitkitti asiaa monella vuodella, ja sakkokorot juoksivat koko ajan. Se saatiin nurin, mutta siihen kului 4-5 vuotta. – Tämä on niin käsittämätön toimenpide tämä verotus, että se ei voinut johtua osaamisen puutteesta. Se johtui kyllä muista syistä, joita en pysty oikein kuvittelemaan.”


Juonto: Uudenmaan verovirasto ei suostu kommentoimaan menettelyä, eikä myöskään antamaan lausuntoa. Perusteena on, että Fryckman-yhtiöt on yksittäinen tapaus ja ajallisesti liian lähellä. Verottajan virhe korjattiin vasta viime vuonna.

Tikkanen: ”Siinä on tapahtunut Fryckmanin vahingoksi jälleen virhe, käsittämätön virhe.”


Juonto: Pesänhoitajien ylin virallinen valvoja, konkurssiasiamies, yritti sovitella osapuolia nopeuttamaan käsittelyä.

Konkurssiasiamies Eeva Arkko-Koski: ”No, yhdessä vaiheessa yritin saada tämän joukon tänne sopimaan varojen aikaisemmasta jaosta.”

MOT: ”Miksi se ei onnistunut?”

Arkko-Koski: ”Noh, Tämmöistä sovinnonhalukkuutta ei eri osapuolilta löytynyt.”

MOT: ”Verottajan taholta? ”


Arkko-Koski: ”Niin, he halusivat ainakin niiku loppuun asti varmistaa sekä vahingonkorvausoikeudenkäynnin lopputuloksen ja sen oman verotuksensa valmiiksi saamisen.”



MOT: ”Mutta käytännössähän se johti siihen, että odotettiin vuoteen 2007 asti?”


Arkko-Koski: ”No niin johti, kyllä.”



(Pesänhoitajat juttelevat, oikeussalit, asiapapereita, Etelä-Afrikka, rahaa)



Juonto: Fryckmanin emoyhtiön konkurssia on kohta kahdeksan vuotta valvonut kaksi asianajajaa, jotka varsin kovin sanoin syyttävät nimenomaan Fryckmanin toimineen siten, että konkurssimenettelyt ovat kestäneet 16 ja puoli vuotta

Pesänhoitaja Mikko Tölö: ”Tämä on ollut joka suhteessa hankalampi kuin normaalit pesät. Tässä on ollut epäselvyyksiä, väärinkäytöksiä, omaisuusjärjestelyjä, joissa yhtiön omaisuutta on siirrelty pois joko myymällä tai panttausjärjestelyillä, ja niiden kaikkien asioiden selvittäminen on sitten edellyttänyt runsaasti oikeudenkäyntejä, yli 40 oikeudenkäyntiä.”


Juonto: Selvittääkseen omistussuhteita pesänhoitajat teettivät erityistilintarkastuksen Fryckman-yhtiössä selvittääkseen omistussuhteita

Tölö: ”Ulosmitattunahan oli paljon yhtiön omaisuutta, mutta pääosa kiinteistöihin kiinnitetyistä haltija- ja panttivelkakirjoista oli pantattu muualle. Fryckman-yhtiöiden tasekirjojen mukaan Etelä-Afrikassa yli 20 miljoonan markan arvosta.”


Juonto: Juristien mukaan pesissä ei ole ollut tarpeeksi rahaa kohta kymmeneen vuoteen.

Tölö: ”Verovelan määrä tuolloin joulukuussa 1999 oli noin 47 miljoonaa markkaa, ja silloin verovelat olivat noin 20 miljoonaa suuremmat kuin niiden maksuun käytettävä omaisuus.”

MOT: ”Mutta tämähän on täysin päinvastaista kuin mitä Fryckman väittää?”

Tölö: ”Pitää paikkansa.”


Juonto: Asianajajat näyttävät erikoistilintarkastuksessa löytynyttä pöytäkirjaa, jonka oikeus totesi jälkeenpäin tehdyksi väärennökseksi. Tämän pöytäkirjan mukaan Fryckman-yhtiön omaisuus, pääasiassa kiinteistöjä ja asuntoja, oli pantattu Neitsytsaarille rekisteröidylle Six Internationalille.

Tölö: ”Siinähän oli kaikki väärin. Ne eivät olleet todellisia, näin on jälkeenpäin voitu osoittaa vaikka ne oli viety kirjanpitoon. Mutta ulkopuolisen silmin näytti siltä, että omaisuus on siirretty ja velkasuhteet olemassa. Siitähän käytiin pitkään oikeutta, ei se helposti selvinnyt.”

MOT:n kysymys Fryckmanille: ”Sinun väitetään olevan hyvin hankala henkilö?”

Fryckman: ”Tää on varmaan, kiltti, totta. Jos kakskymmentä vuotta sua syytetään semmosesta asiasta, mikä ei voi olla totta. Sulta viedään koko se omaisuus joka sulla oli ennen Kouri-kauppoja, sen Kouri-kaupan jälkeinen omaisuus viedään. Sulta viedään perhe, ja kaikki, niin kyl sä varmaan tuut, jos et sitä ennen oo ollu hankala, sä tulet hankalaks”


(Oikeustalot, Fryckman vastaamassa, huvilat, jahdit, Etelä-Afrikka, Sörkka)


Juonto: Oikeussalit ovat Peter Fryckmanille liiankin tuttuja.

(Ruututekstinä luettelo Fryckmanin tuomioista:)

1993 Sakkotuomio konkurssirikoksesta Kuopiossa


1995 1,5 vuotta ehdollista vankeutta väärennetyistä leimamerkeistä


1998 Hävisi oikeuden uponneesta viinilastista


1999 2,5 vuotta vankeutta törkeistä velallisen petoksista


2001 Pidätettynä kieltäydyttyään vannomasta pesäluettelon


2005 7 vuoden liiketoimintakielto 
(Oikaisu: Seitsemän vuoden liiketoimintakiellon Fryckman sai vuonna 2001 eikä 2005, kuten ohjelman ensiesityksen tekstissä sanottiin. Virhe korjataan uusintalähetyksissä.)


2005 3 vuotta vankeutta velallisen epärehellisyydestä ja petoksesta




Juonto: Vuoden 2002 alussa Fryckman katoaa Etelä-Afrikkaan. Hän välttelee siellä edellisenä syksynä saamaansa neljän vuoden vankeustuomiota velallisen epärehellisyydestä. Fryckman oli hakenut lykkäystä, piti näyttävät 50-vuotisjuhlat ja lähti karkuun. Etelä-Afrikassa hänellä oli tapana antaa haastatteluja kuin ei mitään olisi tapahtunut..

Fryckman (arkistokuvaa): ”Mikäli tuomio tulee jossain vaiheessa lainvoimaiseksi niin onhan aivan selvää, että tulen silloin Suomeen ja selvitän nää asiat...”


Juonto: Lopulta mies haettiin Kapkaupungista poliisin toimesta. Fryckman vapautui helmikuussa 2006.

MOT: "Paljonko yhteensä tuli vankilapäiviä?"

Fryckman: ”Kolme ja puoli vuotta”


MOT: ”Se on aika paljon, missä elämässä tahansa?”


Fryckman: ”Kyllä.”

MOT: ”Miten se vaikutti sinun elämääsi?”


Fryckman: ”Se on vaikea sanoa.”



Tölö: ”Karkeasti 58 miljoonaa markkaa on se summa millä on saatu realisoitua omaisuutta. Eli käytännössä puhutaan juuri tästä ulosmitatusta omaisuudesta.”

MOT: ”Eli noin 10 miljoonaa euroa.”

Tölö: ”Karkeasti kyllä.”

Pesänhoitaja Olli-Pekka Lindell: ”Jonkun verran tähän tulee tuottoja lisäksi siten, että konkurssipesän tuotot ovat suuremmat kuin tämä 10 miljoonaa euroa.”


Juonto (ja grafiikka): Konkurssimenettelyn aikana korkomenot (5,5 miljoonaa euroa) ja pesänhoitopalkkiot (2 miljoonaa euroa) ovat kohonneet niin suuriksi, ettei ulosmitattu omaisuus enää riitä velkojen maksamiseen.

MOT: ”Onko se koskenut myös sukulaisia, läheisiä?"

Fryckman: ”Kyllä, sekä äidin…”

MOT: ”Mitä äidillesi tapahtui tämän seurauksena?”

Fryckman: ”Hän joutu pois, pois kodistaan ja samoin kuin veli ja tytär.”

MOT: ”Minkä ikäisenä äitisi häädettiin?”

Fryckman: ”84.”


Juonto: Vaikka pesänhoitajat kieltäytyvät vahvistamasta, niin voi päätellä, että Fryckman-yhtiöiden alkuperäisestä noin viiden ja puolen miljoonan euron verovelasta on edelleen maksamatta noin neljä miljoonaa euroa. Eli kuudessatoista vuodessa verovelka on pienentynyt vain yhden neljänneksen, samalla kun omaisuutta on myyty karkeasti kaksi kertaa alkuperäistä verovelkaa enemmän.

Andersson: ”Tärkeintähän on se, että asioita ei saisi pitkittää, vaan kunnon edellytys lopettaa konkurssipesä, kun on ulosmitattuja varoja, jotka riittävät, niin se pitäisi hoitaa.”

Tölö: ”Sellaista tilaisuutta ei ole koskaan ollut että tuo verovelka olisi pystytty suorittamaan käytettävissä olevin varoilla.”

Arkko-Koski: ”Ei minulla oo ollut mitään huomautettavaa Fryckman-yhtiö Oy:n konkurssipesän hoitajien toimista, he ovat täältä kysyneet neuvoa, jos asia on ollut epäselvä, ja sitten ollaan keskusteltu näistä. Eivät he ole minun käsittääkseni toimineet hyvän pesänhoitotavan vastaisesti.”

(Kassakaappi, Fryckman kodissaan, pesänhoitajat, omaisuutta)


Juonto: Fryckman on innostunut pankinjohtaja Korhosen kassakaapista löytyneistä asiakirjoista Niiden perusteella hän on tehnyt valituksen Korkeimmalle oikeudelle. Ja niiden avulla hän on saanut aiemmin erittäin kriittisesti suhtautuvat vero-oikeuden asiantuntijat puolelleen.

Tikkanen: ”Tämä henkilö on menettänyt kaiken varallisuutensa joka on moninkertainen, ei pelkästään tämä mitä tässä on nyt tämä panttina ollut suhde ja lisäksi liittyy näitä talousrikostuomioita, kohtuutonta."


Sundström: ”Siinä olisi pitänyt jonkun sanoa, että Hei kundit! Ei näin voi olla!”


Andersson: ”Se mikä on ollut laillisuuden kannalta hyvin kyseenalaista, on täytäntöönpanomenettely ulosottoineen ja konkurssipesän hoitoineen.”

Lindell: ”Professori Anderssonille ei oo annettu riittävästi tietoa tässä asiassa ja sitä kautta hän on tehnyt - hänen kertomuksensa on osittain väärä.”

Tölö: ”Se liittyy, liittyy tähän juuri realisoitavissa olevan omaisuuden arvoon, muun muassa. Siitä on nyt kuitenkin pesällä erilainen, kokemusperäisesti erilainen tieto, että mitä omaisuutta milloinkin olisi ollut realisoitavissa.”

MOT:n kysymys Sundströmille: ”Mikä on Fryckmanin mahdollisuus saada sitä oikeutta, jota jäitte kaipaamaan?”

Sundström: ”Jos Fryckman ja jos verohallitus, verohallituksen pääjohtaja, suostuu mihinkään neuvotteluihin, ja jos ne johtaa joihinkin tuloksiin, niin mielestäni se olisi niin kuin paras tulos.”


LOPPU