Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kuka vastaa pesulapalveluiden virheistä?

pesulajuttu (copyright YLE/videokuvaa)Palveluita pitäisi suosia, sillä ne työllistävät ja helpottavat omaakin elämää. Mutta aina ei palveluidenkaan kanssa pelaaminen ole kovin auvoista. Eräs esimerkki ovat pesulapalveluiden ongelmat.

Nykyään moni pesula on vain vastaanottopiste, josta pyykki lähtee alihankkijoille pestäväksi. Jos tässä ketjussa tapahtuu vahinkoja – esimerkiksi pyykkiä katoaa tai vaurioituu – eivät kaikki pesulat halua ottaa vastuuta alihankkijoiden toimista. Myös alihankkijat karttelevat vastuuta.

Pesulaongelma 1

Bäckmanin perhe vietti viime pääsiäisen remontin ja keltaisten pesupussien keskellä.

- Pusseja oli kymmenittäin. Meillä oli koko pääsiäisen pyhät nämä säkit kotona tällaisessa järjestyksessä, helsinkiläinen Pia-Maria Bäckman näyttää kuvaa huoneesta, jossa on lukuisia isoja pesulasäkkejä.

Silloisen kodin homeongelmaa oli kestänyt vuosia, ja lopulta koko perhe oli altistunut homeelle, mikä oireili muun muassa erilaisina hengitystiesairauksina.
Terveystarkastajan kehotuksesta kaikki kodin tekstiilit ja vaatteet jouduttiin toimittamaan pesulaan pestäväksi homeitiöistä.

SOLin pusseja (copyright YLE/videokuvaa)Kotoa lähti kuorma-autollinen tekstiilejä kuuteen eri SOL-pesulaan. Järkytys oli suuri, kun pyykit tulivat takaisin isoissa pusseissa. Kaikki oli pesty kilopyykkinä.

- Säkkien sisällöt olivat aivan järkyttävä näky, sinne oli rutattu kaikki tekstiilit, niitä ei oltu käsitelty, ei viikattu ei silitetty. Valtava määrä viisihenkisen perheen tekstiileitä rutattuina oli todella surullinen näky, Bäckman kertoo.

SOLin johtajan Elina Jalosen mukaan vahinkopyykkitapauksissa pyykki käsitellään sen mukaan, mitä on sovittu.

- Tähän niin sanottuun kilopyykkiin ei viimeistely kuulu, Jalonen toteaa.

Pesun tulos: pesemättömiä, kulahtaneita ja rikkinäisiä vaatteita

Ryppyisten pyykkien lisäksi pesulan pusseista paljastui muitakin ongelmia. Bäckmanin mukaan pusseissa oli paljon vaurioituneita vaatteita, muun muassa mekkoja, joiden hameenhelmat olivat menneet rikki pesussa, kulahtaneita, nukkaantuneita ja kutistuneita villapaitoja sekä rikkoutuneita tyynynpäällisiä.

Eikä siinä vielä kaikki, sillä pusseista paljastui myös pesemättömiä pyykkejä.

- Esimerkiksi päiväpeitot tulivat siististi viikattuina takaisin, mutta kun avasin pussit, peitot haisi aivan otsonille ja pahalle ja ne otettiin uudestaan käsittelyyn, Bäckman kertoo.

Homeelle altistunut perhe sai heti oireita homeitiöitä täynnä olevista pesemättömistä pyykeistä, jotka toimitettiin takaisin pestäväksi. Koko ruljanssin aikana osa pyykeistä myös katosi.

- Muun muassa lasten vaatteita, vauvojen vaatteita, tärkeitä muistoja. Verhosarjasta puuttuu kappaleita eli sarja on käyttökelvoton, Bäckman huokaa.

Pyykkejä kuljetettiin SOLin ja Bäckmanien kodin väliä kaikkiaan neljä kertaa uusintapesuihin ja viimeistelyyn.

SOL ei lupaa korvauksia rikkimenneistä vaatteista

SOL on korvannut perheen mielipahaa 65 euron arvosta ja puhelinkuluista 30 euroa. Yritys on myös tarjonnut lahjakortin pesulaan hyvitykseksi. Vahingoittuneita ja kadonneita tuotteita SOL ei ole suostunut korvaamaan mitenkään.

SOL ei halua vastata siihen, miksei rikkoutuneita ja vaurioituneita pyykkejä ole korvattu. Tällä hetkellä asiaa käsittelee tekstiilihuoltoalan asiantuntijalautakunta, jonka suosituksia liiton jäsenyritykset ovat velvollisia noudattamaan. Toinen vaihtoehto tällaisten riitojen ratkaisuun on viedä asia käsiteltäväksi kuluttajariitalautakuntaan, josta kuluttaja saa varmasti puolueettoman käsittelyn.

Pesulaongelma 2

pesulajuttu (copyright YLE/videokuvaa)- Helsinkiläisen Eeva Heikellin matto on ollut kadoksissa lähes neljä kuukautta. Kesäkuussa Heikell vei mattonsa pestäväksi tuttuun pesulaan, joka toimitti maton alihankkijalleen keravalaiseen mattopesulaan. Pesun jälkeen Heikell haki maton, mutta ei ollut tyytyväinen pesutulokseen.

- Vaikutti kyllä siltä, että mattoon ei ollut koskettu lainkaan. Se oli ihan likainen. Sovittiin, että vien sen takaisin Pesukaari-pesulaan, Heikell kertoo.

Kun matto oli toimitettu takaisin Pesukaarelle, se katosi. Kun mattoa ei kuulunut, lähetti Heikell pesulan omistajalle kirjatun kirjeen, jossa oli korvausvaatimus kadonneesta matosta. Myös kuluttajaneuvoja alkoi selvittää asiaa. Monta kuukautta kului, eikä korvauksista tai matosta ollut tietoa.

Kuluttajariitalautakunta: Vastaanottaja vastaa alihankkijan virheistä

pesukaaren lappu (copyright YLE/videokuvaa)Pesukaaren tiskillä on outo lappu, jonka mukaan Pesukaari ei vastaa alihankkijan tekemistä virheistä.

- Se tarkoittaa suomeksi sitä, että me, Pesukaari, emme vastaa toisen tekemistä vahingoista, vaikka me olemme vastaanottaja - me ollaan vain vastaanottopiste, vastaa Pesukaaren omistaja yrittäjä Tarja Pajunen.

Kuluttajariitalautakunnan mukaan tiskin lappu on merkityksetön. Vastaanottava pesula on aina vastuussa sinne jätetyistä pyykeistä ja itse valitsemiensa alihankkijoiden tekemisistä.

Miksi Pesukaari siis pakoilee vastuuta?

- Kukaanhan ei tässä vastuuta pakene, mutta mitä kautta se korvaus sitten tulee, koska eihän sen asiakkaan tarvitse ruveta neuvottelemaan meidän alihankkijan kanssa. Mehän hoidetaan sitä, Pesukaaren Pajunen puolustelee.

Pesua ei voi vierittää asiakkaan vastuulle

Mutta miten kadonneen maton tapausta on hoidettu Keravalla alihankkijan mattopesulassa?

Toimitusjohtaja on edellisenä iltana löytänyt pitkään kadoksissa olleen Heikellin maton. Se oli hyllyssä muiden mattojen takana piilossa.
Vaikka matto on edelleen likainen ja tahrainen, ei toimitusjohtaja aio pestä sitä toistamiseen.

- Se on pesty kerran, mutta minun mielestäni vaikka sen pesee tuhat kertaa, ei se varmaan puhdistu, Keravalaisen Kera-Pesun toimitusjohtaja Ruchdi Ezzat-Agha toteaa.

pesulajuttu (copyright YLE/videokuvaa)- Kuluttajaviranomaisten mukaan pesulaan toimitettavien pyykkien tahrat pitäisi aina käydä läpi asiakkaan kanssa etukäteen ja arvioida, kannattaako pesusta todella maksaa, jos tahrat eivät lähde pois. Näin kuitenkin tapahtuu harvoin.

- Siinä menee hirveän pitkään asiakkaan kanssa, jos vaaditaan että näyttää tahroja asiakkaalle, se on vähän hankalaa, Kera-Pesun Ezzat-Agha puolustelee.

Kera-pesu väittää, että heillä pesu tapahtuu aina asiakkaan omalla vastuulla. Kuluttajariitalautakunnan kannan mukaan pesula ei voi vyöryttää vastuuta kokonaan asiakkaalle.

Kera-Pesun ongelmia on käsitelty kuluttajariitalautakunnassa viidesti tällä vuosikymmenellä. Lisäksi yritys on yrittänyt muun muassa laskuttaa asiakkaalta toisten asiakkaiden vaatteille syntynyttä vahinkoa.

”Lahjakortti ei riitä korvaukseksi”

Heikellin tarina päättyi sikäli onnellisesti, että matto löytyi. Mutta miten kuukausien kateissaolo sitten korvataan? Kera-Pesun toimitusjohtaja lupaa, ettei Heikellin tarvitse maksaa pesumaksua ja että Heikellille aiheutuneet puhelinkulut tai muut kulut korvataan.

Sen paremmin alihankkija kuin maton vastaanottanut pesulakaan ei ole ottanut yhteyttä Heikelliin kertaakaan 3,5 kuukauden kateissaoloaikana. Hänen korvausvaatimuksiinsa ei ole vastattu, eikä tilanne pahoiteltu. Miksi näin?

- Minä olen vain kuullut tämän toisen omistajan puolelta, kun hän on asiastaa puhunut ja nyt vasta ensimmäisiä kertoja tästä kadonneesta matosta, Pesukaaren Tarja Pajunen sanoo.

pesulajuttu (copyright YLE/videokuvaa)Vasta Kuningaskuluttajan puututtua asiaan pesulat löysivät maton ja Pesu-Kaari myönsi korvaavansa joitain kustannuksia. Tarvitaanko siis julkisuutta siihen, että pesuloissa alkaa tapahtua?
- Ei tietenkään, vastaa Pesukaaren Pajunen.
- Ja koskaan en ole sellaiseen törmännyt, että matto on totaalisesti kadonnut. Tässä tapauksessa Heikell saa tuoda vaikka valkopyykkinsä meille veloituksetta pesuun, Pajunen lupaa.

Heikell ei aio suostua tarjottuun pesulalahjakorttiin. Hän vaatii Pesukaarelta rahallista korvausta maton kateissaoloajalta sekä aiheutuneista puhelin- ja muista kuluista. Tapauksen käsittely on edelleen kesken, mutta kuluttajaneuvojakin on sitä mieltä, että matto oli kateissa niin pitkään, ettei siitä ihan lahjakortilla selvitä.

Maarit Åström-Kupsanen / Kuningaskuluttaja TV1

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.