Hyppää pääsisältöön

Paavo M. Petäjä kertoi Isometsän dopingkärystä Lahden MM-kisoissa 2001

Julkaistu 11.11.2008 - 12:00. Päivitetty 22.02.2017 - 14:02

Hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjä kertoi ikävät uutiset Jari Isometsän dopingtestistä tiedotustilaisuudessa 18. helmikuuta 2001.

Lahden MM-hiihtojen ensimmäisenä päivänä 15.2.2001 Jari Isometsä hiihti 15 kilometrin kilpailussa neljänneksi. Kolme päivää myöhemmin pidetyssä tiedotustilaisuudessa ilmoitettiin, että Isometsän B-testi osoitti hänen käyttäneen kiellettyjä aineita.

Petäjän alkuperäisenä tarkoituksena oli tulkata lausuntonsa englanniksi vasta kunkin suomenkielisen osuuden jälkeen. Tapaus oli koonnut paikalle kuitenkin sen verran ulkomaisia journalisteja, että englannin kieli sai puheenvuorossa etusijan.

Kymmenen päivää myöhemmin 28. helmikuuta Petäjä kertoi neljästä uudesta dopingepäilystä.

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

Outo joukko "intiaaneja" leiriytyi Suomeen

"Elämäntapaintiaanit" puhuttivat vuonna 1992

Suomessa nousi 90-luvun alussa valtaisa kohu, kun maahan saapui Ruotsin kautta joukko "elämäntapaintiaaneja". Yhteisön jäsenet pukeutuivat kuin intiaanit ja perustivat Kittilän metsiin intiaanikylän.

Kommentteja 8
Neljän laudaturin ylioppilas asui teltassa Vuosaaren kuusikossa – Karpo haastatteli

Risto Kauppila opiskeli iltalukiossa ja asui teltassa.

Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.

Kommentteja 7
Kesäkeittiö: Rosvopaistia

Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia.

Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia, korvasienikakkaroita ja silavaplättäreitä luonnon helmassa Kiikalassa. Ruoanlaiton lomassa kerskaillaan kilpaa hiekkakuopalla, kiipeillään leivinuunin päälle sekä jutellaan mukavia lehmille ja kanoille.
"Se oli satumaisen kaunis kesä" – maitopojan muisteluita vuodelta 1955

Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Willebrandin itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

2020

“Me pyydämme anteeksi aiheuttamaamme katastrofaalimaisen suurta häpeää” – Vuoden 2001 Lahden dopingskandaali paljasti, että häpeä on suomalaisuuden peruskivi

Hiihtoliiton lääkärinlaukku on kansallisen häpeän symboli.

Nyt vietetään kansallisen häpeän 20-vuotisjuhlia. Kun kuusi suomalaista hiihtäjää kärähti kiellettyjen aineiden käytöstä vuonna 2001, Hiihtoliitto ja monet sanomalehdet näkivät tapahtuman häpäisevän kaikkia suomalaisia. Urheilumuseon erikoistutkija Kalle Rantala pitää tulkintaa liioitteluna. Tutkija Tarja Laineen media-analyysin mukaan Lahden dopingskandaali antoi suomalaisille mahdollisuuden vahvistaa identiteettiään halveksimalla itseään. Tutkimusten mukaan suomalaisten kansallinen omakuva on poikkeuksellisella tavalla vähättelevä verrattuna muihin eurooppalaisiin.

Kommentteja 19

2017

Skandaalikisat varjostavat yhä Lahtea

”Aina voi sattua myös vahinkoja.”

Suomen maastohiihdon päävalmentaja Reijo Jylhä myöntää, että voimakkaasti parantuneen testaustoiminnan ansiosta kilpahiihdossakin voi paljastua uusia doping-käryjä.

Kommentteja 8
Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2017.

Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

Kommentteja 2

2008

Isometsän menetetty takaa-ajohopea

Jari Isometsän hopea liukeni dopingkäryyn.

Lahden MM-kisoissa 2001 Mika Myllylä jätti takaa-ajon vapaaosuuden väliin, Janne Immonen katkaisi sauvansa, ja Jari Isometsän hopea liukeni Hemohesiin.