Hyppää pääsisältöön

Leipää ja lavasteita Tesvisiossa

1960-luvun alussa Tesvisiossa alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota visuaalisuuteen. Uudenlaisessa, valoisassa televisiokuvassa näkyi etenkin Ensio Suomisen kädenjälki.

Moni tesvisiolainen tuli alalle elokuvan parista. Niin myös lavastaja Suominen sekä Tesvision ainoa ohjelmapäällikkö Karl Ehder.

— Me oltiin saman alan ihmisiä, meille kuva oli tärkeää, Ehder toteaa.

Visuaalisesti ajatteleville ihmisille tv-ohjelman teko erosi suuresti elokuvaformaatista. Kuvaruutu oli pieni ja alkuvaiheessa sävyskaala suppea - kuvasta oli mustan ja valkoisen lisäksi erotettavissa vain viisi eri harmaan sävyä.

Suominen otti tilanteen haasteena ja hän halusi luoda jotakin uutta.

— Minä ajattelin, että kyllä minun kanavani televisiokuvan pitää olla toisenlainen. Sen tulee olla kevyt, ilmava, valkoinen ja valoisa. Minähän poistin sieltä mustia kulisseja tunkiolle ja asensin studioon valkoiset kiristetyt avaruustaustat, siis fondit, jotka olivat peruskuvat kaikelle, hän muistelee.

Vaikka Tesvisio kuopattiinkin, jäi pioneeri- ja jäynähengestä jotakin elämään.

— Tämä päivänäkin Tampereen TV2: ssa näkyy tietty Tesvision henki, se tulee siihen taloon sisään tiettyjen ihmisten kautta, kunnes sitten nää vanhat ihmiset häipyy sieltä lopullisesti, Ehder sanoo.

Teksti: Petra Himberg

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto