Hyppää pääsisältöön

Kultahiihtäjä Marja-Liisa Hämäläisen voitonjuhlat 1984

Sarajevosta palanneen kultamitalisti Marja-Liisa Hämäläisen voitonjuhlat helmikuussa 1984 olivat Rautjärven simpeleläisille "täyttymyksen päivä".

Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen) hiihti Sarajevon talviolympialaisissa kultaa naisten kaikilla henkilökohtaisilla matkoilla ja lisäksi pronssia viestissä.

"Monessa suomalaisessa kodissa lapset näkivät isän itkevän ensimmäistä kertaa", kotitanhuvien asukkaat arvelivat.

Parikkalan kirkossa suntion tehtäväksi annettiin seurata Marja-Liisan hiihtoa jumalanpalveluksen aikana. Hartaustilaisuuden lopuksi voitiinkin sitten kiittää taivaallista isää naapurikuntaa kohdanneesta menestyksestä.

Hämäläisen saavutusten kunniaksi pidettiin suurimmat kekkerit mitä Rautjärven Simpeleellä oli konsanaan nähty. Mukana oli myös tuore sulhanen Harri Kirvesniemi.

Karjalaistytöstä ylpeä maaherra Matti Jaatinen oli harmissaan vain siitä, ettei ennen talviolympialaisia pantu pystyyn maaherrojen välistä kilpailua siinä, kenen maaherran lääniin tulee eniten kultamitaleita.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto