Hyppää pääsisältöön

Linnan juhlat 6.12.1968

Vuoden 1968 Linnan juhlien erikoisuutena oli keventynyt musiikkilinja. Linnassa tanssittiin mm. letkajenkkaa.

Linnan juhlat televisiotiin ensimmäisen kerran vuonna 1967. Myös seuraavana vuonna kansa pääsi nauttimaan itsenäisyyspäivän vastaanotosta television välityksellä. Tämän jälkeen televisiontiin tuli 11 vuoden tauko.

Ensimmäiset Linnan juhlat pidettiin Ståhlbergin kaudella vuonna 1919. Vieraita oli tuolloin vain 150 ja tarjoilu oli vaatimatonta.

Kekkosen kaudelle tultaessa vieraita oli jo yli 2000. Sylvi Kekkonen toi juhliin aikansa kulttuurivaikuttajia, kirjailijoita ja taiteilijoita.

Vuonna 1968 Linnassa vierailivat mm. näyttelijät Birgitta Ulfsson, Lasse Pöysti, Joel Rinne ja Liisa Tuomi, kapellimestari Jorma Panula ja kirjailijat Väinö Linna, Eeva Joenpelto, Jarno pennanen ja Matti Kurjensaari.

Muuten juhlat noudattelivat totuttua kaavaa. Presidenttipari kätteli kutsuvieraat, joista ensimmäiset saapuvat Mariankadun puolelta. Esplanadin puolelta tulivat hallituksen jäsenet. Vuonna 1968 pääministeri Mauno Koiviston johdolla.

Kättelyn jälkeen ohjelmassa oli tanssia ja seurustelua sekä juhlapöydän antimia.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto