Hyppää pääsisältöön

Teksti-tv mullisti tiedonvälityksen

1980-luvulla tekniikasta herkästi innostuvat suomalaiset hullaantuivat tekstitelevisiosta. Muutamalla napinpainalluksella töllöttimestä sai tietoa monenlaisista asioista.

Englantilaiset insinöörit oivalsivat teletekstimahdollisuuden 1970-luvulla.

BBC aloitti teksti-tv:nsä vuonna 1976, Suomeen keksintö rantautui viisi vuotta myöhemmin.

Katsojien määrä lisääntyi suorassa suhteessa teksti-tv:llisten televisioiden saatavuuden kanssa. Vaikka "teletekstilaitteen lisääminen televisioon käy hyvin yksinkertaisesti", kannatti laitteen lisäys varmasti jättää ammattilaiselle.

Vuonna 1984 Yleisradion Teksti-TV tarjosi luettavaksi 250 sivua uutisia, urheilua, kulttuuria ja mm. erilaisia keskustelufoorumeja. Tämä edusti eurooppalaista tasoa.

Tuolloin jokainen sivu kirjoitettiin toimituksessa yksitellen. Toimituksessa oltiin kuitenkin siirtymässä vaiheeseen, jossa osa tiedoista, vaikkapa pörssikurssit, tulisivat suoraan lähetykseen ilman toimittajantyötä.

— Tämä kehitys luonnollisesti vapauttaa toimittajien henkisiä voimavaroja, ohjelmapäällikkö Erkki Hatakka sanoo.

Ensimmäinen kokeilu oli tehty yleisurheilun MM-kisoissa 1983, jolloin tulokset olivat samanaikaisesti luettavissa niin stadionin tulostaululla kuin teksti-tv:ssäkin.

Tietolaatikko

Yksi televisiokanava voi lähettää 800 sivua, joiden sivunumerot ovat välillä 100-899. Minkään sivun numero ei ala 0:lla tai 9:llä. Sivut voivat sisältää alasivuja.
Yleisradio aloitti teksti-tv-lähetykset 7.10.1981. Vaikka teksti-tv-vastaanottimet olivat tuolloin vielä harvinaisia, tavoitti palvelu heti ensimmäisenä vuotena 100 000 katsojaa.
Ympärivuorokautiset lähetykset aloitettiin vuonna 1991. Lokakuusta 1996 ovat YLE Teksti-TV:n sivut löytyneet myös internetistä.
1990-luvun alussa vuosittainen käyttäjämäärä oli noussut jo 700 000:nteen. Vuonna 2008 säännöllisiä käyttäjiä oli yli kaksi miljoonaa.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto