Hyppää pääsisältöön

Ensimmäinen kännykkä: NMT

Julkaistu 20.11.2008 - 10:00. Päivitetty 07.02.2020 - 09:43

Ensimmäinen matkapuhelin esiteltiin Suomessa keväällä 1987. Liki taskuun mahtuvan puhelimen käyttö tuli mahdolliseksi uuden NMT-verkon myötä.

NMT-900-järjestelmä otettiin käyttöön edellisen, 450-verkon ruuhkauduttua.

Uusi verkko oli paitsi laajempi myös ominaisuuksiltaan aivan uudenlainen: se mahdollisti käsipuhelimien käytön. Verkko avattiin samanaikaisesti kaikkialla Pohjoismaissa.

Keväällä 1987 mahdollisuus "pikkupuhelimien" käyttöön kiinnosti vielä melko harvaa suomalaista. Alkuvaiheessa uutta verkkoa käytti kolmisensataa suomalaista.

Teksti: Petra Himberg

Katso myös

NMT-verkko Wikipediassa (fi.wikipedia.org)

1980-luvun ilmiöitä

Keksintöjä kaikille

Matkaviestintää lennättimestä GSM-verkkoon

Kommentit

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Julkaisimme Areenaan liudan Karvakuonoja. Ennen katsomista tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun. Yhdessä kaverukset, Karvakuonot, alkoivat seikkailla myös omissa sarjoissaan ja reissata eri puolilla Suomea.

Kun Suomi lähti kesäsotaan ja päätyi pitkään jatkosotaan – tältä kriisiaika 1941–1944 näytti ja tuntui

Katsele ja kuuntele, millaista sota oli aikalaisilleen.

Talvisodan vihastuttama ja Neuvostoliiton voimakkaasti painostama Suomi oli kesällä 1941 valmis uuteen sotaan. Suomi ei ollut enää yksin, vaan sillä oli aseveli: Saksa. Suomalaiset lähtivät hyvityssotaan, jonka odotettiin päättyvän jo syksyksi. Toisin kävi, sota ei jäänyt yhteen kesään, vaan päättyi vasta syksyllä 1944. Katsele ja kuuntele, miten yhtenäinen kansa selätti jatkosodan kriisiajan 25.6.1941 – 19.9.1944.

Kommentteja 4
Naiset tekivät kotirintamalla miesten työt, mutta heillä oli myös erityinen tehtävä

Viime sotien kotirintamanaiset.

Kun Suomi joutui talvi- ja jatkosotaan, vastuu kotirintamasta jäi pääasiassa naisten harteille. Heitä saatiin kotirintamatehtäviin yhtä paljon kuin miehiä rintamalle. Lisäksi naisten haluttiin suoriutuvan tehtävästä, joka oli heille erityisesti osoitettu.
Sotavuosien pula-aika pakotti kansan kekseliääksi – variksesta tehtiin vesilintuhakkelusta, voikukanjuurista kahvia ja hyönteismyrkyllä nitistettiin syöpäläiset

Pula-aika oli korvikkeiden kulta-aikaa

Sota muutti suomalaisten arjen monin tavoin. Säännöstely laittoi elintarvikkeet ja useat tuotteet kortille, mutta korvikkeet ja musta pörssi toivat helpotusta elämään. Suomalaiset oppivat syömään lautasensa tyhjäksi mutta myös jonottamaan ja hamstraamaan.
Ei tummia Oulun ravintoloihin

Jouni Lanamäki nousi julkisuuteen 1990-luvulla

Oululainen ravintoloitsija Jouni Lanamäki tuomittiin vuonna 1992 etnisestä syrjinnästä. Lanamäki ratsasti valtuustoon avoimella ulkomaalaisvastaisuudella.

Kommentteja 3

2016

Matopeli luikerteli kansan suosikiksi 1990-luvun lopussa

Suosittu peli taipui myös SM-kisoiksi.

Kännykkäpelien klassikko eli Nokian matopeli, viralliselta nimeltään Snake oli suuressa suosiossa vuosituhannen vaihteen Suomessa. Välituntien ja taukohuoneiden suosikkipeli sai myös omat Suomen mestraruuskisat, kun alan parhaat pelaajat kokoontuivat Helsingin messukeskuksessa järjestettyihin finaaleihin.

Kommentteja 3
Isosti rummutettu WAP on mobiilipalveluiden esi-isä

WAP-palvelulta odotettiin paljon mutta aika ajoi sen ohitse.

WAP-palvelulta odotettiin paljon mutta aika ajoi sen ohitse.

Kommentteja 2

2014

Tutki puhelinmallien säteilyä

MOT julkistaa listan yleisimpien puhelinmallien säteilyarvoista.

Kommentteja 9

2013

Edustaja Rahusen rimpuilu NMT-verkossa

Kun yhteyttä ei saa, linjat rätisevät ja puhelinlasku nousee 30 000 markkaan vuodessa, voi alkaa miettiä uudelleen radiopuhelimen hyödyllisyyttä. Jyväskyläläinen edustaja oli 1980-luvulla odottanut toimivaa radiopuhelinverkkoa kuuden vuoden ajan.

2020

Opålitligt mobilnät och skral tv-mottagning i sydöstra Sibbo: "Huruvida det fungerar beror så på platsen där du bor"

Överbelastningar orsakar ofta problem.

Störningar i mobilnätet orsakar problem för många invånare i sydöstra Sibbo. Nätuppkoppling som försvinner och dålig hörbarhet förekommer dagligen i området mellan Söderkulla och Box.

Kommentteja 7

2018

HS: Jorma Ollilas aggressiva ledarstil bidrog till att sänka Nokia, hävdar nuvarande styrelseordföranden Risto Siilasmaa

"Skällde ut folk och skapade en rädslans kultur."

Lynnighet, en ledarstil som skapade skräck hos medarbetarna och ett alltför personligt förhållande till bolaget. Bland annat de egenskaperna hos Nokias före detta styrelseordförande Jorma Ollila bidrog till Nokias fall hävdar bolagets nuvarande styrelseordförande Risto Siilasmaa i sin kommande bok och i en stort uppslagen artikel i dagens Helsingin Sanomat.

Kommentteja 5