Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Torakat valtaavat kaupat

torakkamerkattu tuote (copyright YLE/videokuvaa)Luomu- ja muilla vastaavilla pakkausmerkeillä merkitään tällä hetkellä turvallisesti ja puhtaasti tuotettua ruokaa. Mutta itse asiassa eikö olisi järkevämpää merkitä ne elintarvikkeet, jotka eivät ole puhtaita ja turvallisia?

Koska viranomaiset eivät ole pakkausmerkintöjä parantaneet, niin Ruotsissa kuluttajat ovat ottaneet oikeuden omiin käsiinsä.

Kansankodissa kaikki on paremmin. Valtio tukee jokaista ekoauton ostajaa yli tuhannella eurolla, Tukholman kaduilla on kokeiltu tietulleja ja luomuruokaa löytyy hyllyiltä moninkertaisesti Suomea enemmän.
Mutta ei Ruotsissakaan laakereilla lepäillä, päinvastoin, kuluttajat ovat hyvin aktiivisia. Yksi uusimmista kuluttajaliikkeistä on Kackerlacka- eli torakkaliike.

- Huono tuote, jota ei ole merkitty ollenkaan, koetaan nyt normaalituotteena. Samaan aikaan merkityt tuotteet, kuten luomutuotteet, koetaan erityishyvinä, vaikka ne itse asiassa ovat normaaleja tuotteita, liikkeen aktiivijäsen Hugo kertoo.

”Miksi hyvät tuotteet pitää erikoismerkitä?”

Torakkatarrojen avulla torakkaryhmäläiset haluavat herätellä kuluttajia ajattelemaan uudesta näkövinkkelistä. Puhtaan ja terveellisen ruoan, kuten luomuruoan sijaan pitäisikin merkitä varoitusmerkeillä ne tällä hetkellä ”normaalit” elintarvikkeet, jotka sisältävät kemikaaleja, torjunta-ainejäämiä tai lisäaineita tai ovat ihmisille ja ympäristölle muuten haitallisia.

torakkatarra (copyright YLE/videokuvaa)- Tarrojen on tarkoitus informoida kuluttajia huonoista tuotteista. Emme halua moralisoida, vaan autamme kuluttajaa valitsemaan. Jos haluaa jotakin, joka on hyvää mutta ei niin terveellistä, niin ainakin tietää siitä, Hugo kertoo.

Ryhmän symboliksi on valittu torakka, koska torakka voi selviytyä hengissä jopa ydinsodasta. Se kestää myös myrkkyjä, joita me ihmiset emme kestä.

Kesäkuussa perustettu torakkaliike on avoin kaikille. Aktiivisten toimijoiden määrää on mahdoton arvioida, koska tarroja voi kuka tahansa tulostaa liikkeen nettisivuilta. Tähän mennessä arviolta toistakymmentä tuhatta tarraa on löytänyt tiensä kauppoihin, pääosin Ruotsissa. Facebookissa torakkaryhmässä on pari sataa jäsentä, miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja.

Merkittävistä tuotteista äänestetään

Merkittävien tuotteiden listalla on tällä hetkellä kymmenen tuotetta. Dr. Oetkerin kinkkupitsa on Suomessakin tuttu.

oetkerin merkattu pitsa (copyright YLE/videokuvaa)- Pitsa sisältää natriumglutamaattia, joka on makuvahvenne. Emme tiedä kunnolla, mitä natriumglutamaatti voi aiheuttaa, mutta sitä on kritisoitu paljon. Niin kauan kuin sitä ei ole todistettu vaarattomaksi, sitä ei minun mielestäni pitäisi käyttää, toinen aktiivi Jasmine selittää.

Listalta löytyvät myös muun muassa Knorrin kanaliemikuutio, joka sisältää natriumglutamaattia, Mc Vitie´s Digestive-keksit, joissa on kovetettua ja transrasvaa, Danpon kananugetit, joissa on kanaa vain puolet, tiikeriravut, jotka tuhoavat mangrovemetsiä sekä tavallinen Arlan maito, kun luomumaitoakin on tarjolla.

Torakkaryhmä äänestää merkittävistä tuotteista sähköpostilistallaan ja Facebook-sivustollaan keskustelujen jälkeen. Tarkoituksena ei ole merkitä kaikkia elintarvikkeita, joita ryhmä pitää huonoina, vaan merkitä esimerkinomaisesti muutamia erilaisia tuotteita, jotta syntyisi keskustelua.
Varsinaiseen tavoitteeseen eli uuteen merkintäsysteemiin on vielä matkaa, mutta jotain on jo saavutettukin.

hugo ja jasmine (copyright YLE/videokuvaa)- Tuskin koko nykyinen merkintäsysteemi muuttuu, mutta ainakin toivomme, että voimme herättää keskustelua. Itse asiassa keskustelua jo käydäänkin, moni on valtavan kiinnostunut näistä asioista, Hugo sanoo.

Tavoitteena myös eettisempi ruoka

Elintarviketurvallisuuden lisäksi ryhmä huomioi valinnoissaan tuotteiden ympäristövaikutuksia ja muitakin huonoja puolia. Merkittävien tuotteiden listalta löytyy esimerkiksi Löfbergs Lila -kahvi.

- Kahvinpoimijoilla on huonot työolot. Jos he työskentelisivät pohjoismaisten työehtosopimusten mukaisesti, emme voisi juoda täällä kahvia, Hugo selittää.

Vierailemassamme kaupassa on kampanjatarjouksessa halvempaan hintaan luomukahvia. Silti tavalliset kahvit on ostettu melkein loppuun.

- On erikoista, että ihmiset ostavat tavallista kahvia, kun parempikin vaihtoehto on tarjolla, Jasmine ja Hugo ihmettelevät.

Etenkin pienten lasten vanhemmat kiinnostuneita

Torakkaliikkeen saama palaute on pääosin ollut kannustavaa. Ryhmän konsultoiman juristin mukaan toiminta ei olisi myöskään laitonta, eikä Ruotsin kauppa ole asiaa vielä kommentoinut. Monet kuluttajat ovat ryhmän toiminnan synnyttämän keskustelun myötä heränneet vaatimaan kattavampia ja selkokielisempiä tuotemerkintöjä. Etenkin pienten lasten vanhempia asia kiinnostaa.

- Kuluttajilla on suurin valta, koska he valitsevat ostamansa tuotteet kaupoissa, Jasmine uskoo.

torakkamerkattu tuote (copyright YLE/videokuvaa)- Kuluttajilla on valtaa vain, jos kuluttaminen on aktiivista ja on mahdollista tehdä hyviä valintoja, Hugo sanoo. – Siksi tarvitsemme merkintöjä, jotka kertovat meille tietoa, joka mahdollistaa hyvät valinnat.

Suomessakaan huomiotarrat eivät ole aivan uusi juttu. Vuosi sitten Greenpeace tempaisi ja liimasi rautakaupoissa varoitustarroja uhanalaisista ja laittomasti hakatuista sademetsäpuista tehtyihin parketteihin. Mutta se jää nähtäväksi, nähdäänkö suomalaisissakin ruokakaupoissa pian torakkatarroja.

Lisätietoa liikkeen nettisivulta www.kackerlacka.se.

Noora Hirn / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.